Lahtelaisella kerrostalotyömaalla näytetään mallia lajittelussa

Rakentaminen, remontointi ja purkaminen synnyttävät Suomessa paljon jätettä, ja kierrätysaste on vielä kaukana tavoitteesta. Lahtelaisella rakennustyömaalla jätteitä ja ylijäämämateriaaleja on kuitenkin viimeisen vuoden aikana lajiteltu peräti 16 eri jätejakeeseen.

Lahden Vahva-Jussin asuinalueelle nousevan senioritalon työmaalla on menossa kokeilu, josta toivotaan potkua rakennusalan kiertotalouden edistämiseen. Kohteessa lajitellaan mahdollisimman hyvin ja ylijäämämateriaaleille etsitään uusia käyttökohteita.

Vastaavan työnjohtajan Joonas Ketosen mukaan jätteiden kierrätysaste on tällä työmaalla erittäin hyvä, noin 80 prosenttia. Rakennus- ja purkujätettä syntyy Suomessa Tilastokeskuksen mukaan noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 15 prosenttia arvioidaan olevan uudisrakentamisesta tulevaa materiaalia.

Rakennusalan jätteistä 70 prosenttia tulisi kierrättää eli hyödyntää materiaalina. Tämän EU:n jätedirektiivin mukaisen tavoitteen olisi pitänyt täyttyä viime vuoteen mennessä.

Uusimman, vuodelta 2018 olevan tilaston perusteella kierrätysaste oli kuitenkin vain 54 prosenttia. Ympäristöministeriössä vallitsevan käsityksen mukaan kierrätysaste ei ole viimeisten parin vuoden aikana noussut merkittävästi, ei ainakaan 70 prosenttiin saakka. Joonas Ketonen rakennusyhtiö Hartela Etelä-Suomi Oy:stä on samoilla linjoilla.

– Se tiedetään, että lajittelussa on edelleen suuria puutteita. Sanoisin, että 70 prosentin kierrätysasteen eteen saa tehdä töitä.

Sekajäte on rakennusalan synti

Pilottityömaalla työskentelevä rakennussiivooja Nella Veneoja huolehtii omalta osaltaan kierrätyksen onnistumisesta. Muualla hän olisi esimerkiksi laittanut eristevillan ja laatat sekajätteeseen, kun senioritalon työmaalla ne on kerätty erillisinä jakeina.

– Isoimpana erona on, että kierrätystä seurataan paljon tarkemmin. Mikäli joku laittaa rakennusjätteet niille kuulumattomalle lavalle, joku toinen siirtää ne oikeaan paikkaan. Tuntuu, että ajatusmaailma on muuttunut kierrätysystävällisemmäksi.

Kaikki työntekijät on perehdytetty uusiin lajittelukäytäntöihin ja työmaalta löytyy ohjetauluja eri materiaalien kierrätyksestä. Jäteastioiden sijoittelut ja tyhjennykset on suunniteltu niin, että lajittelu olisi mahdollisimman helppoa.

Sen sijaan sekajätelava on viety ovelasti parin sadan metrin päähän työmaasta, jotta sinne ei tulisi heitettyä ohimennen tavaraa.
Joonas Ketosen mukaan pilottityömaan rakentajat on saatu melko hyvin sitoutumaan kierrätykseen, mutta yleisesti lajitteluasenteissa olisi rakennusalalla toivomisen varaa.

– Kaikki uudet asiat aiheuttavat alkuun pientä otsan rypistelyä. Mutta myöhemmin kun olen keskustellut työntekijöiden kanssa, kukaan valittanut tarkemman lajittelun vievän liikaa aikaa.

Tarkka lajittelu työmailla vaatii suunnittelua, osaamista ja tahtoa. Sekajätteen nouto tulee kalliimmaksi kuin muiden jakeiden, mutta tarkkaan lajitteluun kuluva aika ja työ syövät kertyvää säästöä. Lajittelu ei siis ole taloudellisesti houkuttelevaa rakennusliikkeille, mikä jarruttaa kierrätystavoitteeseen pyrkimistä.

Kaikkia materiaaleja ei tahdo saada kiertoon

Kierrätyskokeilussa ovat mukana rakennusliikkeen lisäksi lahtelaisen insinööritoimisto Lepistön asiantuntijat ja insinööritoimistolle opinnäytetyötä aiheesta tekevä Teemu Lemola. Lemolan mukaan rakentamisessa syntyy paljon sellaista jätettä, jolle on vaikeaa löytää suoraan hyötykäyttöä.

– Jakeena puu on ongelmallinen. Sitä tulee paljon, mutta sen hyödyntäminen materiaalina on aika vähäistä. Se menee energiaksi, eikä nosta kierrätysastetta, selittää Lemola.

Lajittelu näyttää rakennustyömaalla onnistuvan hyvin, kun sen suunnitteluun on panostettu. Seuraavaksi Lemolan on tarkoitus selvittää, miten rakennusjätteet saataisiin hyötykäyttöön Päijät-Hämeessä. Pilottikohteesta on esimerkiksi viety puuta ulkomaille lastulevytuotantoon, koska Suomessa ei ole ollut sille ottajaa.

– 41 tonnia puuta tullut. Se on jo jonkinlainen määrä. Olisi hyvä, jos sen saisi hyödynnettyä Suomessa, pohtii Lemola.

Ympäristöpääkaupunki on tukenut rakennusjätteen ja ylijäämämateriaalin hyödyntämiseen tähtäävää hanketta projektirahoituksella.