Kestävän kehityksen työpajassa nuoret haastoivat työelämän arvot

Lahden Diakonialaitoksen työpajassa lajiteltiin lahjoitustavaraa Romaniaan, valmistettiin omenamehua, piirrettiin sarjakuvia ja maalattiin tauluja. Tärkeintä oli kuitenkin puhe. Työpajassa pyrittiin parantamaan nuorten työelämävalmiuksia, mutta selväksi tuli, että myös työelämä kaipaisi parannusta.

Laura Tammela, 28, oli viettänyt koko alkuvuoden 2020 kotona vailla mitään tekemistä, kun hän kuuli Diakonialaitoksen kestävän kehityksen työpajasta. Työpaja toi paitsi kaivattua toimintaa ja rytmiä päiviin, myös muutosta ajatteluun. Tammela kertoo olevansa nyt kriittisempi omaa kuluttamistaan kohtaan. Työpajassa tuli pohdittua syvällisemminkin elämänarvoja.

– Työpaja vahvisti ajatusta, että en halua menestyä tai rikastua kauheasti, vaan tehdä itselle merkityksellistä työtä. Se on tärkeää, sanoo Tammela.

Hänen mukaansa työpaja opetti myös armollisuutta itseään kohtaan ja käänsi ajattelua pois suorituskeskeisyydestä. Tammelalla on ADHD, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, joka hankaloittaa itsenäistä opiskelua. Hän on aloittanut koulutuksia, mutta keskeyttänyt.
Diagnoosin Tammela sai vasta viime helmikuussa.

Nyt kun oikea syy vaikeuksiin on löytynyt, tuntuu helpommalta suunnitella tulevaa. Tammela on kestävän kehityksen työpajan jälkeen päässyt toiseen työkokeiluun ja etsii itselleen sopivaa alaa. Tulevaisuudessa oppisopimuskoulutus voisi olla väylä työhön.

”Keskustelu on radikaalia”

Lahden Diakonialaitoksen kestävän kehityksen työpaja starttasi loppukesällä 2020 ympäristöpääkaupungin projektirahoituksen avulla. Paja oli suunnattu työtä tai opiskelupaikkaa vailla oleville alle 29-vuotiaille. Työpajalaiset osallistuivat syksyllä mm. projektiin, jossa kerättiin ja lähetettiin vaateavustuksia Romaniaan. Käytännön työn ohella tärkeää oli keskustelu.

– Vaikka käytännössä viikkasimme vaatteita, avasimme kasseja, katsoimme kokolappuja ja täytimme pyykkikonetta, niin keskustelimme ja pohdimme tekemisen lomassa hyvin paljon, kertoo työpajaa kehittämässä ja vetämässä ollut Laura Mellanen.

Taiteen ja muotoilun moniottelijaksi itseään kutsuva Mellanen sanoo, että kuulluksi tuleminen ja toisten kuuleminen oli työpajan parasta antia.

– Keskustelu on radikaalia, koska puhumisen ja keskustelujen tiloja ei nuorilla paljoa ole.

Myös Laura Tammelalle oli mieluisaa, että työajatoimintaa kehitettiin yhdessä. Kaikki saivat ottaa vastuuta ja jokaisen mielipiteitä kuunneltiin.

– Yhdessä syntyi ajatuksia ja ideoita luontevasti. Ei odotettu, että auktoriteetti ohjaa, Tammela kuvailee.

Kynnykset alas

Lahden Diakonialaitoksen diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalaisen mukaan työpaja oli erittäin onnistunut kokeilu. Osa osallistuneista nuorista on päässyt opiskelemaan tai esimerkiksi työkokeiluun, kuten Laura Tammela. Mikä tärkeintä, oppia saatiin puolin ja toisin. Yhdessä laadittiin esimerkiksi eettisen lahjoittamisen ohjeet ja perustettiin Ilmainen kauppa, josta diakonia- ja sosiaalityön asiakkaat saavat vaatteita ja tarvikkeita.

Kokemuksista syntyi myös Laura Mellasen koostama Keke-työkirja, jota nuorten parissa työskentelevät voivat hyödyntää kestävän kehityksen opettamisessa.

– Yhteiskehittämisen kautta syntyi aitoa toimijuutta, osallisuutta ja kansalaisaktiivisuutta nuorille, iloitsee diakoniajohtaja Karjalainen.

Onnistumisista huolimatta pohdittavaakin jäi. Laura Tammela epäilee, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat nuoret jäävät usein ilman apua.

– Kynnys pitäisi olla vielä matalampi, hän miettii.

Myös ohjaaja Laura Mellasen mielestä yhteiskunnassa täytyisi entistä paremmin kuunnella nuoria ja antaa tilaa sellaisille mielipiteille, joita ei tavallisesti kuulla.

– Toivoisin, että nuoresta iästä ja työkokemuksen puuttumisesta huolimatta nuoret olisivat yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä ja saisivat olla keskustelemassa asioista, Mellanen painottaa.

Työelämä kaipaa tuuletusta

Nuoret haastavat aikuisten vallan päätöksenteossa ja työelämässä, ja siihen pitää antaa mahdollisuus, painottavat Karjalainen ja Mellanen. Greta Thunbergin johtama nuorten ilmastoliike on osoittanut, ettei aikuisten päätöksiä niellä purematta.

– Meillä on ilmastokriisi käsillä. Meidän pitäisi tehdä nuorille mahdolliseksi se, että he saavat olla kovaäänisiä, vaatia toisenlaisia poliittisia päätöksiä, sanoo Mellanen.

Yritysmaailmakin voi kohdata pian uusia vaatimuksia tulevien työntekijöiden taholta. Kestävän kehityksen työpajassa nousi esiin kysymys siitä, täytyykö työttömän nuoren ottaa vastaan työ, jossa joutuisi toimimaan kestävän kehityksen arvoja vastaan.

– Tämä oli minulle uusi ajatus, joka ehkä tulee haastamaan tulevaisuuden työelämää, pohtii diakoniajohtaja Karjalainen.