Miten yritykset varautuvat ilmastoriskeihin? - Lahti

Miten yritykset varautuvat ilmastoriskeihin?

Ilmastoriskit muuttavat jo nyt yritysten arkea. Mitä ilmastoriskien hallinta tarkoittaa käytännössä? Kolme päijäthämäläistä yritysesimerkkiä näyttää, miten riskeihin voi varautua ja miten muutoksesta voi tehdä myös kilpailuedun.

Kuvaaja: Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki

Ilmastoriskit näkyvät Lahden ja Päijät-Hämeen yritysten arjessa jo nyt. Ne koskettavat tavalla tai toisella kaikkia toimialoja ja yrityksiä koosta riippumatta. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ilmasto-olojen, kustannusten ja asiakkaiden käyttäytymisen mukana. Riskien ohella muuttuvat sääolot voivat tuoda myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi palvelujen kysyntään, tuotantotapojen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen.

Kartoitimme kolmen päijäthämäläisen yrityksen kanssa heidän ilmastoriskejään ja sopeutumisen keinoja. Mukana olivat Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden kampus, Kaijansinkon Puutarha sekä panimo- ja tislaamoyritys Teerenpeli. Kaikkien toimintaan vaikuttavat vaihtelevat sää- ja olosuhdetekijät, mutta varautumisen taso ja käytännöt eroavat. Kaikissa yrityksissä reagoidaan olosuhteisiin, mutta etenkin Teerenpeli on jo edennyt systemaattiseen ja ennakoivaan riskienhallintaan.

Näiden kolmen yrityksen esimerkit osoittavat, että ilmastoriskien ennakointi kannattaa.

Pajulahdessa olosuhteet ovat osa laatua ja yhdenvertaisuutta

Kolmen kampuksen urheiluopisto toimii laaja-alaisesti urheilun parissa ja on Suomen ainoa paralympiavalmennuskeskus. Ilmasto-olosuhteet ovat heidän toiminnassaan keskeisiä: vaihtelevissa oloissa on pystyttävä takaamaan turvallinen harjoittelu ja yhdenvertainen mahdollisuus osallistua.

Pajulahden suurin ilmastoriski on hellejaksojen yleistyminen. Kuumuus vaikeuttaa harjoittelua, heikentää palautumista ja voi pahimmillaan vaarantaa terveyden. Viilennysratkaisut taas vaativat pitkän aikavälin investointeja. Tähän asti varautuminen on ollut pääosin reaktiivista, mutta ennakoinnin tarve on nyt tunnistettu.

Pajulahden esimerkki havainnollistaa, että ilmastoriskit eivät ole pelkästään taloudellisia tai teknisiä kysymyksiä. Ne kytkeytyvät suoraan asiakaskokemukseen ja turvallisuuteen, eli toiminnan peruspilareihin. Siksi ilmastoriskien hallinta on samalla laadun ja kilpailukyvyn tae.

Kaijansinkon puutarhan sesonki on lyhyt ja sääherkkä

Kesäkukkia kasvattava Kaijansinkon Puutarha toimii vahvasti sään ehdoilla. Myyntisesonki kestää vain muutaman viikon, joten pienetkin muutokset lämpötilassa tai kosteudessa heijastuvat suoraan kasvien kuntoon, työmäärään ja kassavirtaan. Asiakkaiden käyttäytyminenkin seuraa säätä. Sopivan lämpimänä päivänä puutarhalle virtaa väkeä, mutta sade tai helle ajaa ihmiset muualle. Lyhyessä sesongissa menetettyä viikkoa ei saa takaisin.

Viime vuosien hellejaksot ovat tehneet työstä aiempaa raskaampaa. Kasvihuoneissa lämpötila voi nousta 40 asteeseen, jolloin sekä kasvit että työntekijät joutuvat äärirajoille. Yksi suurimmista ja yllättävimmistä riskeistä löytyy kuitenkin talvesta. Kun pakkasjaksot lyhenevät tai jäävät kokonaan väliin, tuholaiset selviävät talven yli ja aiheuttavat kasvihuoneissa uusia ongelmia.

Kaijansinkon Puutarha ei kuitenkaan jää odottamaan, mitä tulevat säät tuovat tullessaan. Yritys on hyvässä vauhdissa matkalla reaktiivisesta toiminnasta kohti ilmastoriskien ennakointia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kasvihuoneiden olosuhdedataa kerätään järjestelmällisemmin, kasteluratkaisuja kehitetään ja investoinnit suunnataan riskien mukaan. Heidän esimerkkinsä osoittaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei välttämättä tarkoita laajoja suunnitelmia ja raskaita prosesseja. Usein se rakentuu pienistä, käytännöllisistä ja vaikuttavista valinnoista, joiden hyödyt näkyvät jo lähitulevaisuudessa.

Teerenpelissä ilmastoriskit näkyvät hankintaketjuissa

Teerenpelin merkittävimmät ilmastoriskit löytyvät hankintaketjujen alkupäästä. Yritys ei voi vaikuttaa itse sääolosuhteisiin, mutta sen on silti pystyttävä ennakoimaan niiden vaikutuksia raaka-aineisiin ja materiaaleihin. Yksi konkreettinen esimerkki liittyy tislaamon tynnyreihin. Osa niistä tuodaan Espanjasta, jossa äärilämpötilat ovat aiheuttaneet tynnyreiden halkeamista jo kuljetuksen aikana. Kyse on selkeästä ilmastoriskistä, joka vaikuttaa suoraan tuotantoon.

Teerenpeli tarkastelee toimittajavaihtoehtoja eri maista, vahvistaa sopimuksia toimituskatkosten varalta ja arvioi materiaalivalintoja pitkällä aikavälillä. Ennakoiva ja ketterä toimintatapa varmistaa tuotannon jatkuvuuden, vaikka globaali toimintaympäristö muuttuisi nopeasti.
Teerenpelissä ymmärretään, että ilmastoriskit ovat osa laajempaa epävarmuuksien verkkoa, johon kietoutuvat politiikka, markkinat ja globaali logistiikka. Yrityksen esimerkki osoittaa, että ilmastoriskien hallinta on ennen kaikkea kykyä tunnistaa muutosten merkit ajoissa ja nähdä vaihtoehtoja.

Ilmastoriskejä ei voi ohittaa, mutta ne voi kesyttää. Siksi ennakointi on yrityksen vahvin työkalu.

Miten yritykset voivat päästä alkuun?

Jos haluat pohtia, miten ilmastoriskit liittyvät teidän toimintaanne, hyvä lähtökohta on perehtyä tuoreeseen Helsingin yliopiston laatimaan ilmastoriskien arviointioppaaseen. Opas tarjoaa selkeät askelmerkit yritysten omatoimiseen riskien tunnistamiseen ja arviointiin.

Tutustu ilmastoriskien arviointioppaaseen (helsinki.fi)

 

Tiina Nygård
Kirjoittaja on Helle-hankkeen projektipäällikkö Lahden kaupungilla.