Luonto lisää nuortenkin hyvinvointia
Luonnon myönteiset vaikutukset hyvinvointiimme ja terveyteemme tunnistetaan yhä paremmin. Vaikka Suomessakin on keskusteltu nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantumisesta, lahtelaistutkimusten perusteella luonto on tärkeä valtaosalle nuoria. Lasten ja nuorten luontoyhteyttä täytyy kuitenkin tukea.
”Luonto vaikuttaa mieleeni. Pahoina hetkinä, kun kotona olo ahdistaa lähden ulos. Silloin etsin usein rauhallisen paikan, jossa voisin tyhjätä mielen hetkeksi.”
Näin kuvaili 9-luokkalainen nuori luonnon vaikutuksia hyvinvointiinsa. Esimerkki havainnollistaa, miten lähiluontoa käytetään tunteiden itsesäätelyn välineenä. NATUREWELL-tutkimuksessa kerätyt kysely- ja kirjoitusaineistot osoittavat lahtelaisnuorten luontokokemusten olevan spontaaneja ja arkisia. Yli 1000 vastaajan kyselyn perusteella valtaosa yläkoululaisista viettää viikoittain aikaa erilaisissa luontoympäristöissä – useimmiten kodin lähistön viheralueilla.
Luonnossa päästään irtautumaan arjen rutiineista, vaatimuksista ja sosiaalisista normeista. Mahdollisuus olla oma itsensä on yhä tärkeämpää nuoriin kohdistuvien paineiden lisääntyessä. Monet nuoret haluavat viettää yksin aikaa luonnossa selkiyttäen ajatuksia ja pohtien omaa elämää. Toisaalta yhteiset luontokokemukset voivat vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ystävien tai perheenjäsenten kanssa. Nuotion äärellä tai polulla rinnakkain kulkiessa on usein helpompi keskustella vakavista asioista.
Arjen huolet voivat unohtua, kun huomio kiinnittyy suoriin aistikokemuksiin – kauniisiin maisemiin, luonnon ääniin, tuoksuihin ja tuntemuksiin. Monet nuoret kokevat luontoympäristössä oleskelun helpottavan keskittymistä. Moniaistiset luontokokemukset lisäävät koettua hyvinvointia. Luonto rauhoittaa ja rentouttaa, parantaa mielialaa, lievittää stressiä ja antaa energiaa. Raikas ulkoilma ja miellyttävä ympäristö myös motivoivat harrastamaan liikuntaa.
Kaikki nuoret eivät silti vietä säännöllisesti aikaa viheralueilla. Kyselyn perusteella muita aktiivisempia ulkoilijoita ovat tytöt, kantaväestöön kuuluvat, koulutettujen ja hyvin toimeentulevien vanhempien lapset sekä elämään tyytyväiset ja terveytensä hyväksi kokevat. Nuorten suurin este luonnossa liikkumiselle on ajan kuluminen viihde-elektroniikan tai muiden harrastusten parissa.
Tukea luontoyhteyden rakentumiseen
Luontoyhteyden rakentumista tulee tukea paitsi lapsuudessa myös teini-iässä, jolloin kiinnostus luontoa kohtaan voi heiketä. Lähiluonnon säilyttäminen on erityisen merkityksellistä lasten, nuorten ja vanhusten kannalta. Samalla kun varsinkin tyttöjen hyvinvointi on heikentynyt koronapandemian aikana, on tärkeää tunnistaa luonnon tarjoamat mahdollisuudet nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Luontoyhteyttä voidaan tukea esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmin. Lahdessa on tutkittu luontovaellusten vaikutuksia niin ysiluokkalaisten kuin ammatillisten opiskelijoiden hyvinvointiin. Retket vaikuttivat myönteisesti muun muassa nuorten pystyvyyden tunteeseen sekä ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen ja yhteishenkeen. Parhaillaan tutkitaan, miten vaelluksen aikainen luontoaltistus vaikutti nuorten elimistön mikrobistoon. Aiempien tutkimusten perusteella laaja altistuminen luonnon monimuotoiselle mikrobistolle suojaa immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.
Ihmisen terveyden ja ympäristön tilan yhteen kietoutumisen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuutemme kannalta. Myönteiset luontokokemukset lisäävät niin hyvinvointia kuin halua pitää huolta ympäristöstä. Päijät-Hämeen uusi kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma pyrkii paitsi edistämään luonnon monimuotoisuutta ja hillitsemään ilmastonmuutosta myös ehkäisemään kansansairauksia.