Kaupunki tarvitsee hiljaisuuden keitaita - Lahti

Kaupunki tarvitsee hiljaisuuden keitaita

Vaikka lahtelaiset asuvat lähellä luontoa, 11 000 ihmistä altistuu liikenteen melulle päivittäin. Melu on merkittävä terveysriski, ja se tulee kalliiksi. Kaupunkisuunnittelussa pitäisi huomioida jo kansallisia raja-arvoja alhaisemmat melutasot.

Liikenteen lisäksi muita melun lähteitä ovat erilaiset työmaat, tehdasympäristöt, vapaa-ajan tapahtumat, ulkoilmakonsertit ja kunnallistekniset ajoneuvot ja työkalut, kuten roska-autot, lumiaurat ja lehtipuhaltimet.

Melu voidaan kokea monella tavalla. Kaupunkielämään kuuluu monenlaista kolinaa ja vipinää päiväkotilasten melskaamisesta musiikkitapahtumiin ja teollisuuteen. Mikä mielletään häiritseväksi, mikä elinvoimaisuudeksi? Mikä on hiljaisuuden merkitys? Millainen Lahti halutaan?

Kaupunki vaikuttaa säännöillä ja kaavoituksella

Kaupungilla on käytössään monia keinoja vaikuttaa melun määrään. Jätteenkuljetus ja lehtipuhaltimien ääni tulee ajoittaa päiväsaikaan, jottei ihmisten levolle tärkeitä varhaisia aamuja tai myöhäisiä iltoja häirittäisi meluavilla toiminnoilla. Lumet on varmaankin hyvä aurata vuorokaudenajasta riippumatta, jotta ihmiset pääsevät liikkeelle. Kaupunki asettaa itse raamit ja sallitut vuorokaudenajat näille toiminnoille. Häiriötön uni on tärkeää ihmisen jaksamiselle ja terveydelle, mitä tuskin voi liikaa korostaa.

Yhtä lailla viihtyisä vähämeluinen ympäristö kohtuullisella etäisyydellä edistää hyvinvointia. Mahdollisuus liikkua ja ulkoilla miellyttävässä ympäristössä luonnonääniä kuunnellen tai häiriöttömästi kaverin kanssa keskustellen on osa hyvää elämänlaatua.

Ihmisillä on asuntoaan ja asuinpaikkaansa valitessa olettamus, että alue soveltuu asumiseen. Yllätys voikin olla suuri, kun jonkin aikaa asuttuaan havahtuu häiritsevään liikenteen tai teollisuuden meluun. Näin voi käydä, vaikka melutaso alittaisi suunnittelussa käytetyt ohjearvotasot.

Uusia asuinalueita suunniteltaessa on hyvä tarkasti selvittää melutasot ja suunnitella alueet niin, että taataan selvästi alle ohjearvojen olevat melutasot. Oleskeluun tarkoitetut piha-alueet on hyvä suunnitella riittävän laajoiksi ja miellyttäviksi. Näin varmistetaan viihtyisä, terveellinen ja hyvä asuinympäristö.

Melu voi olla hengenvaarallista

Melu määritellään epämiellyttäväksi, häiritseväksi tai muuten ihmisen terveydelle tai hyvinvoinnille haitalliseksi ääneksi. Ympäristömelun terveysvaikutuksia lahtelaisiin on arvioitu (Ramboll 2018) EU-direktiivin mukaisen ympäristömeluselvityksen pohjalta.

Tutkimuksen mukaan liikennemelu aiheuttaa Lahdessa suuria unihäiriöitä 4 300 ihmiselle ja suurta kiusaantuneisuutta 7 000 ihmiselle. Melu lisää esimerkiksi sydänkohtauksia noin 47 kohtauksella ja aivohalvauksia noin 11 kohtauksella vuodessa. Keskimäärin melu lyhentää jokaisen lahtelaisen elämää 2,2 päivällä vuosittain.

Melun haitat tulevat kalliiksi. Lahdessa ympäristömelu aiheuttaa terveydenhuollon kuluja parhaan arvion mukaan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, asukasta kohden noin 660 euroa vuodessa.

Rambollin melun terveysvaikutuksia kartoittanut selvitys osoitti sekin, että huomattava osa tie- ja raideliikennemelun aiheuttamista terveys- ja hyvinvointivaikutuksista syntyy jo melutasoilla, jotka alittavat melun kansalliset ohjearvot. Kaupungit eivät siis edes tavoittele haittaa aiheuttavien melutasojen alittamista.

Lisää hiljaisuuden keitaita tarvitaan

Tulevaisuuden Lahdessa olisi hyvä olla useampi selvästi hiljainen alue, jotka aktiivisesti säilytetään hiljaisina. Niiden ympärille ei sijoitettaisi toimintoja, jotka voisivat nostaa alueen melutasoa. Mitä useammalla lahtelaisella on lyhyt matka näille hiljaisuuden keitaille, sitä enemmän ne parantavat asukkaiden terveyttä ja vähentävät kaupungin kuluja. Hiljaisten alueiden lisäksi voidaan luoda kävelyalueita, liikenteeltä rauhoitettuja asuinalueita ja katuja sekä vähämeluisia virkistysalueita.

Lahden kaupungin meluntorjunnan yhtenä strategiana on säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita (meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2019–2023). Olisi hienoa, jos kaupunkisuunnittelussa huomioitaisiin myös kansallisia ohjearvoja alhaisemmat melutasot. Kun yhä useammat ihmiset etsivät luonnollista ja rauhallista asuinpaikkaa, hiljainen ympäristö voi olla yksi vetovoimatekijä muiden asuinpaikan valintaan vaikuttavien asioiden ohella.

Johanna Saarola
Johanna Saarola on Lahden kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja, joka käy voimaantumassa Salpausselän metsissä.