Vesijärvellä kokeillaan kalanpoikasten kasvatusta rantakosteikoissa

Petokalojen istutukset ovat tärkeä osa Vesijärven hoitotoimia. Vesijärvisäätiön hankkeessa testataan, voisiko osan istutettavista kuhanpoikasista kasvattaa järven läheisyydessä ilman erillistä kasvattamoa.

Vesi roiskuu ja liukkaat ankeriaat tahtovat luiskahdella haavista milloin mihinkin suuntaan, kun Jukka Ruhberg kauhoo kalaa rysästä veneeseen. Pikkukalat hän vie kissanruuaksi ja ankeriaat päästää takaisin Vesijärveen. Kuhalle sen sijaan on varattu aivan oma tehtävänsä.

Keväällä kutevat kuhat Ruhberg kuljettaa rysältä vähän matkan päähän järveen sijoittamaansa sumppuun, jota hän kutsuu kalojen yksiöksi. Sumpussa kuhat laskevat mätinsä ja maitinsa ruovikkoa imitoivalle kutualustalle eli turolle. Kudun jälkeen kuhat päästetään uiskentelemaan ulos yksiöstään. Mätimunia täynnä olevat turot puolestaan viedään Vesijärven rantamilla sijaitseviin kosteikkoihin kehittymään.

Vesijärveen istutetaan kuhaa ja muita petokaloja, koska niillä on tärkeä tehtävä järviekosysteemin tasapainottamisessa. Järvissä eläinplankton käyttää ravinnokseen kasviplanktonia eli leviä. Esimerkiksi särkikalat ja kuore taas syövät eläinplanktonia. Kun näitä kaloja on runsaasti, vähenee eläinplankton ja levät pääsevät kukoistamaan. Kuha syö kuoretta ja särkikaloja vaikuttaen siten välillisesti levän kasvuun ja vedenlaatuun. Vesijärveen istutettiin viime vuonna Vesijärvisäätiön raportin mukaan vajaat 72 000 kuhanpoikasta.

Kala- ja matkailualan yrittäjän Jukka Ruhbergin toteuttamassa hankkeessa testataan uudenlaista menetelmää kalanpoikasten kasvatukseen ja istutukseen. Vesijärvisäätiön hanke on saanut Hämeen Ely-keskuksen rahoitusta ja myös ympäristöpääkaupunki tukee työtä projektirahoituksella.

Jos poikaset saataisiin kasvamaan valumavesiä varten rakennetuissa kosteikoissa ja laskeutusaltaissa, jäisi ketjusta pois esimerkiksi kalojen kuljetus kasvattamoilta järvelle. Poikaset voisivat uida suoraan kasvualtaastaan Vesijärveen. Ruokansa kalanpoikaset saisivat lampien planktonista, eikä niitä ruokittaisi erikseen. Myös järven omien emokalojen käyttö istutuspoikasten tuotannossa on uutta.

– Tavoite on saada Vesijärven oma kuhakanta elinvoimaiseksi, kertoo Ruhberg.

Jos kasvatuskokeilu onnistuu, kalanpoikasia kuhisee kesän lopulla kolmessa kosteikossa Ruhbergin arvion mukaan jopa satojatuhansia. Keväällä huolena olivat kuitenkin kovat sateet, jotka saivat kosteikot tulvimaan. Liika virtaus kasvatuspaikoilla saattaa viedä kalanpoikaset mennessään, kuten kävi Ruhbergin ensimmäisessä kokeilussa vuosi sitten.

– Haasteena on se, soveltuuko valumavesiä varten tehty kosteikko kalanpoikasten kasvatukseen, pohtii Ruhberg.

Vesijärvi on Jukka Ruhbergille intohimo. Seuraavaksi häntä kiinnostaisi edistää särjen ja muiden vähäarvoisina pidettyjen kalojen käyttöä ruokakalana. Vesijärven kunto on hoitotoimien ansiosta huimasti parempi kuin muutama vuosikymmen sitten, mutta Ruhbergin mielestä järven vaalimista ei saisi nykyäänkään unohtaa.

– Kaupunkilaiset ja järven ympäristön asukkaat pitäisi saada vielä enemmän mukaan.