Neljäsluokkalaiset pokkasivat tiedepalkinnon biojätteistä multaa jalostavilla toukilla

Lahden Länsiharjun 4 A -luokan oppilaat saivat viime syksynä luokkaansa 10 000 mustasotilaskärpäsen toukkaa. Lapset seurasivat, kuinka kouluruokalan tähteet muuttivat mullaksi toukkien käsittelyssä. Toukkakompostori toi koululaisille palkinnon valtakunnallisessa tiedeprojektien kilpailussa.

Toukat saattavat kuulostaa tylsiltä, mutta neljäsluokkalaisten kertomukset osoittavat pian luulon vääräksi. Kahden viikon toukkakompostorikokeilusta nimittäin riittää tarinoita. Toukille piti rakentaa esteitä, jotta ne eivät olisi karanneet laatikostaan. Yhtenä aamuna toukkalaatikon lämpötila oli kohonnut 40 asteeseen, mutta onneksi opettaja pelasti tilanteen sammuttamalla lämmittimen. Kerran toukat eivät saaneet omenan kuorta millään rikki, vaan hedelmään piti tehdä viilto.

Toukkien puuhia oli niin hauska seurata, että niitä jaksoi katsella koulupäivien lisäksi kotonakin. Toukkakompostorista nimittäin keksittiin lähettää livekuvaa nettiin.

– Katsoin kotona livestriimiä ja siitä mä huomasin, että multaa vaan tulee lisää, kertoo neljäsluokkalainen Jani Nuutila havainnoistaan.

– Se oli tosi kivaa ja jännää, kun pääsi päivä päivältä seuraamaan mitä toukat tekivät. Yhtenä päivänä siellä ei ole multaa ja parin päivän päästä siellä onkin multaa, hämmästelee Jade Frilander.

Opettaja Tarja Niemeläisen mukaan komposti konkretisoi matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin painottuneen eli LUMA-luokan lapsille luonnon kiertokulkua.

– Me opittiin kiertotaloutta, täsmentää Matias Artima.

Matias tietää myös, että toukkien tuottamaa multaa kutsutaan orgaaniseksi lannoitteeksi. Sitä käytettiin keväällä äitienpäivälahjaksi tulevien yrttien kasvatukseen koulun omassa kasvihuoneessa.

Edes ”jäätävä” haju ei himmentänyt nuorten tutkijoiden intoa

Toukkakompostorin hoidossa oli haasteensakin. Kahden viikon ajan opettaja saapui tavallista aikaisemmin koululle tuulettamaan luokkaa.

– Aina kun koulu alkoi, oli jäätävä haju luokassa, kertoo Jani Nuutila.

Hajuhaitoista huolimatta toukkakomposti oli mieleenpainuva ja hauska kokemus sekä lapsille että opettajalle.

– He eivät hajusta valittaneet, se kuului heidän mielestään asiaan, kehuu Tarja Niemeläinen innokkaita toukanhoitajia.

Kokeilun aikana oppilaille oli jaettu vastuuvuorot ja he ruokkivat toukat, seurasivat toukkalaatikon lämpötilaa ja kosteutta, kirjasivat havaintoja ja kirjoittivat kokeilusta blogia.

Kokeilun järjestäjänä toimi lahtelainen Smart & Lean Hub Oy, joka järjesti koululle välineet ja toukat sekä ohjeet niiden hoitoon. Ympäristöpääkaupunki tuki toukkakompostorihanketta projektirahoituksella.

Toukkien hoito opetti niin luonnontieteitä kuin yhteistyötaitojakin

Toukkakompostorilla luokalle lohkesi huhtikuussa LUMA-Keskus Suomen StarT-kilpailun palkinto. Kisassa palkitaan ansiokkaita tiede- ja teknologiaprojekteja. Jade Frilander kertoo, että kilpailu tuli iloisena yllätyksenä.

– Ei me ajateltu, että me otetaan toukat ja osallistutaan kilpailuun. Me otettiin toukat, jotta me opitaan jotain ja voidaan tutkia niitä.

Ja tutkittavaahan riitti. Toukkien elämää seurattiin tiiviisti kahden viikon ajan. Muidenkin luokkien oppilaat kävivät mielellään katsomassa mullassa möyriviä ötököitä. Kompostorikokeilun jälkeen luokkaan saatiin vielä muutama toukista syntynyt kärpänen, joita voitiin tutkia mikroskoopilla.

Tarja Niemeläinen kertoo, että toukkakompostorin hoitoon yhdistyi monen oppiaineen tietojen ja taitojen harjoittelua. Matematiikkaa tarvittiin toukkien ruokamäärien laskemiseen, tieto- ja viestintätekniikkaa sekä äidinkieltä taas harjoiteltiin blogia kirjoittaessa. Ympäristöoppiin toukkakokeilu tietenkin sopi havainnollistamaan aineiden ja energian kiertoa.

– Oppilaat oppivat myös vastuuta ja yhdessä toimimista, joka vie ryhmää eteenpäin, opettaja iloitsee.