Lahti torjuu ympäristömelua: yli puolet lahtelaisista asuu hiljaisten alueiden lähellä - Lahti

Lahti torjuu ympäristömelua: yli puolet lahtelaisista asuu hiljaisten alueiden lähellä

Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti torjuu haitallista melua. Tavoitteena on suojata asukkaita melulta ja säilyttää hiljaiset alueet.

Useampi kuin joka toinen lahtelainen asuu alle 300 metrin päässä hiljaisesta alueesta. Alue määritellään Lahdessa hiljaiseksi, kun melutaso jää alle 45 desibelin. Lahden hiljaisia paikkoja ovat esimerkiksi Salpausselän laajat ulkoilualueet, monet kaupunkipuistot ja Nastolan luontoalueet.

Melu on yksi Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden seurattavista mittareista. Tavoitteena on muun muassa suojata 2 000 voimakkaan melun alueella asuvaa lahtelaista melulta ja säilyttää kaupungin nykyiset hiljaiset alueet. Meluesteiden sijaan melua on torjuttu viime vuosina Lahdessa enimmäkseen nopeusrajoituksia laskemalla.

– Meluntorjunta on kallista, ja siihen on ollut haastavaa löytää rahoitusta. Tänä vuonna valtion rahoitusta löytyi vihdoin myös Ahtialantien perusparannukselle, jota Lahdessa on odotettu pitkään. Sen myötä merkittävä määrä asukkaita saadaan pois melualueelta, Lahden kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola kertoo.

Uusi meluselvitys alkamassa

Melu on yksi tärkeimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä ja yksi tieliikenteen merkittävimmistä ympäristöhaitoista. Melu aiheuttaa esimerkiksi stressiä ja univaikeuksia sekä kasvattaa sydänkohtauksien riskiä. Liikenteen melulle altistuu Lahdessa viimeksi vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan päivällä noin 10 prosenttia ja yöllä noin 7 prosenttia asukkaista. Hiljaisia alueita kartoitettiin Lahdessa viimeksi vuonna 2018.

Lahden kaupunki aikoo ympäristöpääkaupunkivuonna päivittää sekä kaupungin melualueet että hiljaiset alueet. Uusi selvitys tehdään vuoden 2021 liikennemäärillä ja se valmistuu kesäkuuhun 2022 mennessä. Meluselvitys pitää lain mukaan päivittää viiden vuoden välein. Selvityksen tulokset vaikuttavat kunnassa esimerkiksi maankäyttöön eli kaavoitukseen ja rakentamiseen. Selvityksen pohjalta päivitetään myös kaupungin meluntorjuntasuunnitelma viideksi vuodeksi eteenpäin.

– Meillä Lahdessa on onni asua varsin hiljaisessa ympäristössä. On kuitenkin tärkeää ratkaista, miten saamme asuinympäristöstä vielä turvallisemman ja terveellisemmän kaikille, Johanna Saarola kertoo.

Uusi kehätie vähensi melua keskustassa

Lahden uudella, eteläisellä kehätiellä (VT12) on liikennöity melkein vuoden verran. Liikennelaskentojen mukaan suurin osa raskaasta liikenteestä on siirtynyt kaupungin halki kulkevilta Hämeenlinnantieltä ja Mannerheiminkadulta (vanha VT12 linjaus) uudelle eteläiselle kehätielle. Myös henkilöautoilijoista lähes puolet valitsee kehätien Hämeenlinnantien ja Mannerheiminkadun sijaan.

Oletettavasti myös liikenteen melu on eteläisen kehätien myötä vähentynyt keskustassa. Uusia melulaskentoja on tehty kesän aikana kehätien alueella ja mittaustulokset saadaan loppuvuodesta.
Eteläisen kehätien melua on torjuttu sijoittamalla tie kahteen tunneliin. Osalta matkaa tie on kaivettu maan sisään ja sen varsille on rakennettu meluaitoja, -kaiteita ja -valleja. Kehätien varsien melutaso jää asutuksen kohdalla hallituksen terveysperusteisten ohjearvojen alapuolelle. Tällöin keskimääräinen melutaso on asutuksen kohdalla päivällä korkeintaan 55 desibeliä ja yöllä korkeintaan 50 desibeliä.

Lisätietoja:

Johanna Saarola
Ympäristönsuojelutarkastaja, Lahden kaupunki
johanna.saarola@lahti.fi, p. 050 5594085