Pienyrittäjän kokoisin askelin kohti kestävyyttä - Lahti

Pienyrittäjän kokoisin askelin kohti kestävyyttä

Ilmastonmuutokseen varautuminen ja kestävän kehityksen edistäminen voivat tuntua haastavilta pientä yritystä pyörittävälle. Onneksi eteenpäin ei tarvitse pyrkiä yksin. Joukko palvelualoilla toimivia mikro- ja pienyrittäjiä kehittää yhdessä omaa osaamistaan Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeessa Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa vuosina 2020–2021.

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä toimia tehdään nyt kaikkialla. Tavoitteita hiilineutraaliuteen on asetettu niin kunnille kuin elinkeinoille, ja kansalaiset haastetaan mukaan. Omaa arkeaan tai yritystoimintaansa voi kuitenkin olla vaikeaa linkittää kestävyysteemaan. Kestävyyden tulisi olla arkitodellisuutta, mutta se saattaa vielä herättää enemmän kysymyksiä kuin tarjolla on vastauksia.

Laajasti tarkastellen kestävästi toimivan, resilientin yrityksen tulee kuitenkin elää ajassa ja pyrkiä paitsi sopeuttamaan toimintaansa muutoksiin, myös hyötyä niistä. Muutos haastaa aina pienyrittäjää erityisellä tavalla, sillä niukat resurssit on erityisen tärkeää suunnata oikein. Haastavissa muutostilanteissa on omaa liiketoimintaa syytä tarkastella aika-ajoin myös lintuperspektiivistä. Tällöin erottuvat onnistumiset ja haasteet – kehittämisen paikat – selvemmin.

Askelmerkkejä kohti tulevaa

Kestävyys ei ole yrityksessä kerran saavutettu staattinen tila, vaan ajan mukaan dynaamisesti muuttuva. Kestävä kehitys yrityksessä on parhaimmillaan jatkuvaa, suunnitelmallista toimintaa, joka muokkautuu yhteiskunnan velvoitteiden, ympäristön, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Panostaminen yrityksen kestävään kehitykseen ei suoraan realisoidu euroina, eikä toimien vaikutuksia ole aina helppo mitata rahassa. Kilpailuetuna voidaan nähdä myös asiakastyytyväisyys, työntekijöiden sitoutuneisuus ja rahoittajien kiinnostus investoida yritykseen.

Feeniksissä on hyödynnetty yhteisöllisiä toimintatapoja, joissa osallistujayritykset oppivat paitsi asiantuntijoilta myös toisiltaan. Monet ovatkin korostaneet ulkopuolisten silmien tärkeyttä kehittämisessä. Kukin osallistuja on päässyt kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan.

Tukena prosessissa on käytetty resilienssikansioita – eräänlaisia työkirjoja, joiden avulla voi muodostaa suunnitelmia vastaisen varalle. Käytännönläheisiä jakamisen ja kasvun paikkoja on puolestaan tarjottu niin verkkovalmennusten kuin konsultaatioidenkin kautta. Resilienssikansioiden tuloksena saadaan koostettua huoneentaulu, jossa nostetaan esiin Feeniks-hankkeen kiteyttämät opit sekä yrityksen itsensä esiin nostamat lähitulevaisuuden kehittämiskohteet.

Tukea on saatavissa

Yksin ei kehittämisaskeleita tarvitse muutoinkaan Päijät-Hämeen tai Etelä-Karjalan kaltaisilla aktiivisilla ja kestävyysmyönteisillä alueilla ottaa. Erilaiset oppilaitokset, aluekehittäjät, kunnat sekä muut toimijat auttavat pienyrittäjiä eteenpäin.

Vertaisilta voi ammentaa oppeja ja kokemuksia niin sosiaalisen median ryhmissä kuin arkielämässä – asiakkaita ja heiltä saatavaa ensiarvoisen tärkeää palautetta unohtamatta. Hankkeen verkkosivuille on koottu aineistoa ja osallistujien ajatuksia, joista voi ammentaa vinkkejä kehittymiseen.

Myös erilaisista avoimista verkkovalmennuksista, tilaisuuksista ja videoista kannattaa napata kokeiluun parhaat vinkit, jotta kehittäminen kääntyy käytännönläheisiksi teoiksi ja osaksi yritystoimintaa. Voipa matkanvarrelle sattua uusia tuotteita, palveluita tai asiakkaitakin, kun katse kääntyy hiukan ulommas perinteiseltä reitiltä. Pienin mutta päättäväisin askelin matka kohti kestävämpää tulevaisuutta rientää joutuisasti.

Annukka Heinonen
Annukka Heinonen (tradenomi, YAMK) toimii projektipäällikkönä Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeessa. Annukka on myös TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Mari Sarvaala
Mari Sarvaala (MMM, FM) on kestävän kehityksen asiantuntija Feeniks – uudistu kestävästi -hankkeessa. Mari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa.