Näin haluamme muuttaa jäteviestinnän – Roskat raaka-aineeksi
Kymmenen Lahden Talojen taloyhtiötä on mukana kampanjassa, jossa on tavoitteena vähentää sekajätteen määrää ja lisätä lajittelua.
Olemme työstäneet kampanjan teemaa jo parin vuoden ajan. Kysyimme kotitalouksilta, mitkä ovat heille suurimmat syyt jättää roskat lajittelematta. Esiin nousi kolme selkeää syytä: tiedonpuute, vaivalloisuus ja tilanpuute kotona.
Näihin haasteisiin lähdimme etsimään ratkaisuja ja päädyimme suunnittelemaan Lahden ympäristöpääkaupunkivuoteen Roskasta raaka-aineeksi -nimisen hankkeen, jossa jäteviestintä nostetaan uudelle tasolle.
Se tuoksuu tulevaisuudelta
Jos Suomi pyrkii siirtymään kiertotalouteen, on uskallettava ajatella asioita uudestaan. Se tarkoittaa myös monialaista yhteistyötä ja uusia kumppanuuksia. Olemme jo rakentaneet mielenkiintoisen verkoston aiheen ympärille ja kiinnostus on ollut kovaa.
Vuoden alussa voimaan tullut jätelakiuudistus vaikuttaa jätealaan laajemmin, joten nyt on hyvä aika puhua aiheesta myös kotitalouksien näkökulmasta. Vaikka kotitalouksien rooli kaikesta Suomessa kertyvästä jätteestä on vain 2,5 prosenttia, se koskettaa silti meitä kaikkia.
Kotitalouksissa suurin haaste on biojäte, jota on Lahden seudulla jopa kolmannes sekajätteessä olevasta materiaalista. Biojäte on sekajätteen seassa hukattua potentiaalia, sillä siitä valmistetaan muun muassa biokaasua, jota käytetään liikenteessä polttoaineena. Sen lajittelusta kotitalouksissa epämiellyttävää tekee haju, mutta biojäte haisee vain, jos sitä ei osaa käsitellä oikein.
Pitäisi luopua sanasta jäte
Kampanjan suunnittelussa on tullut esiin jäteviestinnän moninaiset haasteet. Rodinia on kestävään kehitykseen erikoistunut viestintätoimisto, mutta emme ole aiemmin tehneet jäteneuvontaa.
Olemme tutustuneet aiheeseen kuluttajan näkökulmasta ja tehneet havaintoja, kuten kuka tahansa roskiksen käyttäjä. Alunperin idea lähtikin siitä, kun itse muutin uuteen asuntoon ja yritin rakentaa uuden kodin jätepistettä. Paikkaa kahdeksalle roskikselle ei meinannut löytyä mistään!
Olen kuitenkin innokas kierrättäjä ja vaikka se on työlästä, se minulle mielekästä. Kannan korteni kekoon ja minun roskani voi olla toisen aarre. Kun sitten sain aseteltua kodin jäteastiat, jätepisteen ankeus hämmästytti minua. Pitääkö lajittelun olla näin tympeää?
Viestinnän näkökulmasta on haastavaa, että poikkeuksia jätejakeisiin on niin paljon, kaikki jätepisteet ovat erilaisia, jätehuolto vaihtelee kunnittain ja jäteastiat taloyhtiöittäin, jätteiden värikoodaus on heikkoa ja tähän asti on ajateltu, että roskisten pitää olla piilossa.
Jos paperin kierrätykseen ei saa laittaa ruskeaa paperia, muovinkierrätykseen ei saa laittaa mustaa muovia ja lasinkeräykseen ei saa laittaa rikkinäistä juomalasia, ei ole ihme, että arjessa kaiken tämän muistelu on haastavaa.
Entä jos ei puhuttaisikaan enää jätteestä tai roskista vaan raaka-aineesta? Mitä, jos kierrätyspisteet olisivat hienon näköisiä? Silloin raaka-aine voisi saada arvoisensa näkyvyyden.
Roskasta raaka-aineeksi -kampanja alkoi maanantaina 15.3.2021 ja kestää kesäkuun puoliväliin. Sitä voi seurata Instagramissa @roskastaraakaaineeksi mistä päin Suomea tahansa.
Kuva: Sami Nyyssölä / Rodinia
