Luonto lahtelaisnuorten hyvinvoinnin lähteenä
Luonto lisää lahtelaisnuorten hyvinvointia. Tutkimuksen perusteella yläkoululaiset viettävät mielellään aikaa erilaisissa luonnonympäristöissä. Pientä osaa luonto ei kuitenkaan kiinnosta.
Nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantumisesta on keskusteltu Suomessakin. Erityisesti teini-iän on tulkittu edustavan luontosuhteessa ”aikalisää”, mutta kiinnostus luontoa kohtaan palautuu usein aikuisena.
Samaan aikaan luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyt tunnistetaan yhä paremmin. Planetaarisen terveyden käsite kuvaa ympäristön tilan ja ihmisen hyvinvoinnin keskinäistä riippuvuutta. Kun luontoalueet kaventuvat, ihmisten altistuminen immuunijärjestelmän kannalta hyödyllisille mikrobeille vähenee. Tämä on yhtenä syynä allergioiden ja autoimmuunisairauksien lisääntymiseen. Henkisen hyvinvoinnin kannalta luonnon merkitys korostuu nyt pandemian aikana. Myönteiset luontokokemukset voivat myös lisätä halua pitää huolta ympäristöstä.
Luonto yläkoululaisten arjessa
Luonto tekee minut onnelliseksi. Asumme aika kaupungissa, mutta silti metsää löytyy joka kulman takaa, josta nautin erittäin paljon koulumatkoilla, juoksulenkeillä ja muissa aktiviteeteissa mitä teen. Metsässä on ihanaa vain kävellä ja hengittää ja ajatella kaikkea sitä kauneutta, mitä näkee silmiensä edessä. Perheemme kanssa rakastamme luontoretkiä esim. Lapakistossa tai Hollolassa ja Pikku-Veskulla, ja se tekee minut onnelliseksi monella tavalla olla yhdessä perheeni kanssa.
Näin kuvaili 9-luokkalainen lahtelaisnuori suhdettaan luontoon. Kirjoitusaineiston perusteella luonto tekee useimmat nuoret onnelliseksi. Onnellisuutta lisäävät tavanomaiset ulkoiluaktiviteetit ja arkiset ympäristöt – kaupungin lähimetsät ja mökkijärvet. Nuoret nauttivat moniaistisista luontokokemuksista, kuten ilman raikkaudesta, luonnon äänistä ja auringon lämmöstä.
Yli 1000 Lahden yläkoululaiselta kerätyn kyselyaineiston perusteella valtaosa nuorista, erityisesti tytöt, viettää viikoittain aikaa erilaisissa luonnonympäristöissä. Luonto rauhoittaa ja rentouttaa sekä auttaa unohtamaan arjen huolet ja murheet. Moni kokee ajatusten selkeytyvän ja keskittymiskyvyn lisääntyvän. Luonto on monelle tärkeä yksinolon paikka, mutta yhteisillä harrastuksilla on myös sosiaalinen merkitys. Luonnossa on usein helpompi keskustella henkilökohtaisista asioista.
Vajaa kymmenes lahtelaisnuorista viettää harvoin aikaa luonnonympäristöissä eikä näe yhteyttä luonnon ja onnellisuuden välillä. Vapaa-aikaa vietetään ennemmin viihde-elektroniikan tai muiden harrastusten parissa eikä luontoa kohtaan koeta kiinnostusta. Kyselyn perusteella luontoharrastaminen vähenee yläkoulun aikana.
Epäselvää on vielä, monipuolistaako luonnon virkistyskäyttö elimistön mikrobiomia ja parantaako se immuunipuolustuksen toimintaa. Keväällä 2022 Lahden seudulla järjestetään 9-luokille tutkimus, jossa selvitetään retkeilyn ja muiden ulkoiluharrastusten hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia.
Tukea luontosuhteelle
Mitä enemmän vietetään aikaa erilaisissa luonnonympäristöissä, sitä paremmin opitaan toimimaan niissä ja havaitsemaan hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Varhaiset luontoretket ja hyvinvoinnin kokemukset luovatkin perustan vankalle luontosuhteelle. Niin mikrobialtistuksella kuin opitulla terveyskäyttäytymisellä on huomattava merkitys myöhemmässä elämässä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Tukea luontosuhteen säilyttämiseen tarvitaan erityisesti nuoruusiässä.
Nuorempien sukupolvien ääni on tärkeää saada kuuluviin elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Erilaisten viheralueiden säilyttämiseen ja saavutettavuuteen tulisi panostaa kaupungeissa. Luonnossa liikkumisen taitoihin opastamista tarvitaan niin päiväkodeissa, kouluissa kuin harrastustoiminnassa. Viherpihojen terveys- ja hyvinvointihyödyistä on saatu Lahdessakin tutkimusnäyttöä. On tärkeää tunnustaa ihminen osana luonnon kokonaisuutta ja ottaa luonto huomioon kaikessa kaupunkisuunnittelussa.
