Lahdessa kaikilla on lyhyt matka kierrättää muovit
Lahtelaiset ovat etuoikeutettuja, sillä meillä energiajätteet kerätään joka kodista ja kerrostaloasukkaalle on tarjolla peräti seitsemän erilaista jäteastiaa. Biojätteen lajittelussa pitäisi kuitenkin skarpata, sillä sekajätteen joukkoon päätyy vuosittain lähes 45 kiloa biojätettä asukasta kohti.
Vaikka kuinka yritän välttää jätteen tuottamista, niitä tuppaa kertymään kotiin. Onneksi Lahdessa on todella hyvät mahdollisuudet saada kodin jätteet kiertoon. Pelkästään jätteiden lajittelu ei pelasta maailmaa, mutta onpahan askel oikeaan suuntaan.
Kerrostaloasukkaalle on tarjolla vähintään seitsemän eri astiaa erilaisille materiaaleille. Omakotitaloissa täytyy olla ainakin kaksi astiaa, energia- ja sekajätteelle. Kiinteistön energiajäteastiaan saa Lahdessa laittaa kaikenlaiset muovit PVC-muovia lukuun ottamatta, samoin kuin risaiset vaatteet, kodintekstiilit tai vaikka lastulevyt.
Olemme etuoikeutettuja, sillä monessa muussa kaupungissa asuva joutuu kiikuttamaan pakkausmuovijätteensä yhteisiin keräyspisteisiin kauppareissun yhteydessä.
Lahdessa omakotitalon ja kerrostalon energiajäte kuljetetaan muovipurkkeineen, -pusseineen tai -ämpäreineen Kujalan LATE-lajittelulaitokseen, jossa kierrätykseen kelpaava muovi erotetaan ja toimitetaan eteenpäin.
Kierrätyksen pitää olla helppoa ja ymmärrettävää
Lahden onnistuneen jätehuollon oivallus on siinä, että jätteen syntypaikalla eli esimerkiksi kodeissa tapahtuvaa lajittelua alettiin kehittää jo 1990-luvulla. Se ei silloin vielä ollut mitään valtavirtaa Suomessa, vaan tavallisimmin kaikki jätteet menivät samaan astiaan.
Jätehuoltoyhtiömme on kehittänyt järjestelmää loogisesti ja ymmärrettävästi eteenpäin. Asukkaan on ollut helppo omaksua uusia lajittelumahdollisuuksia, kun niitä on tuotu tarjolle entisten lisäksi.
Sen lisäksi jätehuoltoyhtiömme on sijoittanut tekniikkaan, joka edistää jätteen hyötykäyttöä. LATE-lajittelulaitoskin on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Biojäte mullaksi tai biokaasuksi
Biojätteen voi hyödyntää lähes sataprosenttisesti. Biojäte maatuu mullaksi ja siitä voi tehdä biokaasua. On huimaa, että autoon voi tankata oman alueen perunankuorista tai kahvinporoista saatua polttoainetta.
Siksi onkin todella harmillista, että Lahden seudulla sekajätteen joukkoon päätyy vuosittain lähes 45 kiloa biojätettä asukasta kohti. Sekajätepussissa perunankuoret ja kahvinporot vain sotkevat muut materiaalit ja vaikeuttavat niiden hyötykäyttöä.
Parantamisen varaa siis on. Lahdessa 43 prosenttia jätteistä kierrätetään materiaalina. Luku pitäisi nostaa 55 prosenttiin viidessä vuodessa ja 65 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Luulisin, että tietoa aiheesta on löydettävissä ja saatavilla ihan tarpeeksi. Jos jätteet jäävät hyvistä puitteista huolimatta lajittelematta, onko syynä sittenkin laiskuus?
