Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ratkaistaan paikallisesti
Ilmastonmuutos ja luontokato aiheuttavat vakavia riskejä maailman talouksille. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen rinnalle on noussut tarve sopeutua ilmastonmuutokseen. Sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillintä nykyhetkessä on edullisempaa kuin tulevaisuudessa.
Kuvaaja: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki
Kasvihuonekaasupäästöt ovat lähtökohtaisesti globaaleja: ne päätyvät yhteiseen ilmakehään siitä riippumatta missä ne tuprutetaan.
Kasvihuonekaasupäästöjä on lisäksi suhteellisen helppo mitata ja määrittää niille hinta. Tällöin olisi myös mahdollista valita kaikkein kustannustehokkaimmat päästövähennystoimet. Käytännössä näin ei useinkaan ole. Samaan aikaan kun valtiot yrittävät hillitä ilmastonmuutosta, ne tukevat fossiilitaloutta eri tavoin.
Vaikka ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, se ei yksin riitä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo, mikä lisää tarvetta sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Aiemmin globaali ilmastopolitiikka painottui pääosin hillintään, mutta sittemmin huomio on laajentunut myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen lähtee paikallistasolta
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on lähtökohtaisesti paikallista. Yksi tarkastusvirastojen painokas viesti onkin, että sopeutumistoimet tulee suunnitella yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa. Tässä kaupungit ja kunnat ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa.
Sopeutumisen toteuttamista vaikeuttaa kuitenkin puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä. Haasteita löytyy sekä hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä että eri hallinnon tasojen väliltä. Vaikka EU:n sopeutumisstrategiassa paikallistaso nähdään sopeutumisen kivijalkana, suurin osa kunnista ei ole edes kuullut tästä strategiasta, ja vain alle puolet kunnista on laatinut sopeutumissuunnitelman. Tämä kävi ilmi EU:n tilintarkastustuomioistuimen kyselystä.
Sopeutumisen kautta päästään ehkä paremmin kiinni myös ilmastonmuutoksen globaaliin luonteeseen. Yksittäisen kaupungin päästövähennystoimien vaikutusta globaaleihin päästöihin voi olla vaikea ymmärtää. Paikalliset sopeutumistoimet sen sijaan auttavat hahmottamaan ilmastonmuutoksen vaikutukset omaa elinympäristöön – ja avaavat konkreettisia näkökulmia globaaliin ilmiöön.
Mikään raha ei riitä, ellei kohdistu vaikuttaviin toimiin
Onnistunut sopeutuminen perustuu paikallisiin olosuhteisiin, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmenevät eri alueilla eri tavoin. Esimerkiksi vedenkierron muutokset voivat johtaa joillakin alueilla kuivuuteen ja toisaalla rankkasateisiin ja tulviin.
Lyhytnäköinen sopeutuminen voi ohjata kehitystä väärään suuntaan. Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsi arviossaan useita haitallisia esimerkkejä: keinokastelua laajennetaan sen sijaan, että siirryttäisiin vähemmän vettä vaativiin viljelykasveihin, rannikolle rakennetaan suojapatoja maankäytön ohjaamisen sijaan ja investoidaan lumitykkeihin ympärivuotisen matkailun kehittämisen sijasta. Usein kyse on lyhyen aikavälin ratkaisuista, joissa pitkän aikavälin vaikutukset jäävät vähälle huomiolle.
Politiikkajohdonmukaisuus on kustannustehokasta
Suomi on puheenjohtajakaudellaan nostanut esiin politiikan johdonmukaisuuden tarvetta. Ristiriidat eivät jää vain ilmastotoimien ja fossiilisten polttoaineiden tukien väliseen ristiriitaan.
Jännitteitä voi löytyä myös toisilleen läheisemmiltä politiikka-alueilta, kuten ilmasto- ja luontopolitiikasta. Vaikka ne tukevat usein toisiaan, voi esimerkiksi uusiutuvan energian rakentaminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta luontopohjaiset toimet auttavat sekä vähentämään päästöjä että edistämään luonnon monimuotoisuutta.
Tarkastusvirastojen havaintojen perusteella voidaan kysyä, onko ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumispolitiikkaa suunniteltu ja toteutettu liikaa toisistaan erillään. Paremmalla yhteispelillä voitaisi tukea synergioiden löytymistä. Tässä kaupungeilla ja paikallistasolla on keskeinen rooli.
