Hyvinvointia ympäristötekojen avulla - Lahti

Hyvinvointia ympäristötekojen avulla

Miksi emme elä terveemmin ja ympäristöystävällisemmin, vaikka tiedämme miten se tehdään? Pilleri olisi helppo ratkaisu, mutta harvoin oikea tai ainoa avain parempaan vointiin. Omassa arjessa on potentiaalia kohti parempaa elämää sekä oman terveytensä että ympäristön kannalta.

Hanna Haveri seisoo syysmaisemassa järven rannalla”Meidän ei tarvitse etsiä uusia maisemia, vaan nähdä ne uusin silmin.” Vapaa suomennos klassikkokirjailija Marcel Proustin ajatuksista on yksi lempilauseistani. Tavallisen suomalaisen arki on kiireistä ja täynnä velvollisuuksia. Terveellisempiin elämäntapoihin ohjaaminen on työni perustehtäviä. Moni tulee lääkäriin pahan olon vuoksi ja toivoo vastausta elämän perusasioiden sotkuiseen vyyhtiin. Lääkettäkin kysytään. Pilleri olisi helppo ratkaisu, mutta harvoin oikea tai ainoa avain parempaan vointiin.

Moni pohtii, josko sittenkin muuttaisi elämäntapojaan: ”Mutta ensin täytyy hoitaa kiire pois alta.” Milloin on sopiva aika? Kun ihan oikeasti sairastuu? Tai kun jokin uusi katastrofi iskee ja pysäyttää maapallon?

Hyppy tuntemattomaan

5 rohkeaa lahtelaista päätti hypätä tuntemattomaan ja haki mukaan Lahden kaupungin CO2-pudottajat -kokeiluun. Olimme saaneet hienon rivistön asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita avuksemme ja ennen kaikkea – ennakkoluulottomat osallistujat, jotka olivat valmiita avaamaan elintapansa kansan ruodittavaksi. Keskiverto suomalainen tietää, millaisista palasista terveys rakentuu: uni, liikunta, terveellinen ravitsemus, miellyttävä asuinympäristö ja säännöllinen oleskelu raikkaassa ilmassa. Tiedämme autoilun kasvattavan hiilidioksidipäästöjä, liiallisen lihansyönnin kuormittavan paitsi terveyttämme myös maapallon terveyttä tai metsäluonnon virkistävämmän vaikutuksen asfalttiviidakkoon verrattuna. Mistä sitten kiikastaa? Miksi emme elä terveemmin ja ympäristöystävällisemmin?

Alkukartoituksessa lähes kaikilla osallistujilla korostuivat kiire ja stressi. Epäterveellinen lounas oli helppo napata ohimennen mukaan. Hävikkiä kertyi, kun ruoanlaittoon ei ollut aikaa eikä jaksamista. Kun vielä olisi pitänyt puljata lasten kanssa syömisistä tai tekemisistä, oli helpompi tarttua tuttuun ja turvalliseen, vaikka mieli janosi muuta.

Uni kärsii ensimmäisenä stressitason noustessa. Tauoton kiire päiväsaikaan virittää aivot pitkälle iltaan. Palautuminen hidastuu. Henkinen ja fyysinen rasituksen sieto heikkenevät. Pettymysten kertyessä ilo aiemmin nautintoa tuottaneisiin harrastuksiin laimenee ja saa jättämään ne väliin. Silloin on hyvä höllätä itsensä mittaamista, unohtaa prosentit ja kuvaajat ja pelkästään nauttia hetkestä.

Reseptit onnellisempaan arkeen

Kullekin osallistujalle suunniteltiin juuri heidän elämäänsä sopivia palasia tukemaan terveellisempää ja ympäristöystävällisempää arkea. Ohjeiden tuli solahtaa nykyiseen elämänrytmiin – ei kääntää sitä mullin mallin. Se saattoi tarkoittaa luontovierailuja hektisillä työmatkoilla ja yhteisiä tarinatuokioita luonnon yksityiskohdista oman lapsen kanssa vaikka puhelimitse. Monipuolisempaa kasvisten ja luonnon antimien käyttöä ja ilmastoystävällisempiä leivänpäällisiä haettiin pienillä kokeiluilla mielikuvitusta laajentaen. Yksi osallistujista hyödynsi kesäpäiviä siirtämällä toimistonsa ulkotyöpisteelle – Lahden kaupungin huomiota herättänyt erikoisuus. Liikuntaan viritettiin uutta iloa rennommilla lajikokeiluilla rauhallisemmalla rytmillä. Lapsiperheissä omaa pihaa pyrittiin hyödyntämään tehokkaammin ja saada aikaan yhteistä mukavaa.

Kokeilun perusteella hiilijalanjälkeä voi pienentää yllättävän vaivattomasti elämästä nauttien, mutta samalla hyvinvointiaan ja jopa terveyttään parantaen. Kun muutoksia pilkkoo elämän eri osa-alueille (liikunta, ravitsemus, luontokontaktit, asuinympäristö), voi huomattavakin tulos tulla melkein itsestään. Askel kerrallaan eteneminen on helpompaa huononakin päivänä, jolloin muutoksista tulee todennäköisesti pysyvämpiä. Toisaalta ”uusi elämä” ei kaadu, jos jotain jää tekemättä. Pikkuhiljaa oppii kaipaamaan pientä, onnellisen hetken avaavaa rutiinia. Se voi olla rakas luontokuva tietokoneen näytöllä, pojan kanssa pihalle rakennettu hyönteishotelli, muisto yhteisestä suppailusta kesäisellä järvellä tai pörröisen koiran innokas haukahdus metsälenkillä. Elämässä voi kokea jatkuvasti hienoja oivalluksia, kun katsoo arkeaan uudella tavalla, iloitsee asioista, jotka ovat mallillaan ja kehittää niitä, joissa näkee potentiaalia kohti parempaa elämää sekä oman terveytensä että ympäristön kannalta.

Hanna Haveri laiturin uimaportailla
Hanna Haveri
Hanna Haveri, LKT on neurologian erikoislääkäri ja Planetary Health -lääkäri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymällä. Haveri on toiminut syksystä 2021 Lahdessa Suomen ensimmäisenä planetaarisen terveyden lääkärinä. Luonto kuuluu olennaisena osana hänen arkeaan. Työssään hän haluaa nostaa esiin liikunnan ja viherympäristöjen roolia terveyden edistäjinä.