Hyvää vai pahaa oloa ruoasta?
Mikä on varhaisin ruokamuistosi? Oliko se hyvä vai huono ja mitä kokemukseen liittyi? Mieti, mitkä asiat ovat vaikuttaneet omaan ruokasuhteeseesi. Ruokasuhde alkaa kehittyä jo pienenä lapsena tai jopa ennen syntymää. Se vaikuttaa läpi elämän esimerkiksi siihen, minkä verran syö kasviksia tai pikaruokaa.
Uusien kansallisten ravitsemussuositusten mukaan olisi hyvä syödä enemmän kasviksia, täysjyväviljaa ja palkokasveja. Suositukset perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön. Suositusten toteutuminen edellyttää toimia monilta, kuten ammattikeittiöiltä ja ammattilaisilta.
Kouluterveyskyselyn mukaan (2023) Lahden 8–9. luokkien oppilaista jopa 41 prosenttia ei syö arkisin aamupalaa ja 42 prosenttia koululounasta päivittäin. Luku on kasvanut: vuonna 2021 koululounasta ei syönyt päivittäin 34 prosenttia. Koko maassa vastaavat luvut ovat 42 prosenttia (ei syö aamupalaa arkisin) ja 38 prosenttia (ei syö koululounasta päivittäin).
Miksi pitää syödä terveellisesti ja mitkä tekijät vaikuttavat syömiseen?
Aamupalan ja lounaan väliin jättäminen voi vaikuttaa merkittävästi terveyteen, hyvinvointiin ja esimerkiksi jaksamiseen koulupäivän aikana. Usein myös napostelu ja energiatiheiden välipalojen ja juomien käyttö lisääntyy, kun alkupäivän syöminen on liian vähäistä. Tämä kasvattaa erilaisten elintapasairauksien ja muiden terveyshaasteiden riskiä jo nuorilla. Suomalaisista aikuisista yli puolet on ylipainoisia ja sama trendi näkyy myös lasten kohdalla.
Ruoka- ja terveyskeskusteluun liittyy paljon odotuksia, häpeää ja stigmaa. Kehotyytymättömyys on yleistä koko väestössä. Keskusteluissa painotetaan usein yksilön omaa vastuuta, mutta todellisuudessa ihmisen hyvinvointiin, kehon kokoon ja ruokailutottumuksiin vaikuttavat lukuisat tekijät.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Sanna Talvia on nostanut keskeisiksi ruokatottumuksiin vaikuttaviksi tekijöiksi yksilön aistimukset, tunteet ja arvot, historian, sosiaaliset roolit, kontekstit, identiteetin, maailmankatsomuksen, kulttuurin sekä resurssit. Lisäksi ruokasuhteeseen vaikuttavat läheisten ihmisten ruokasuhteet.
Vanhempien ja ammattilaisten ruokasuhde vaikuttaa lapsiin
Vanhempien ja lasten kanssa toimivien ammattilaisten olisi hyvä tutkiskella myös omaa ruokasuhdettaan, koska sillä on suuri vaikutus lapsen syömiseen ja kokemukseen itsestään. Tämän tueksi on tehty erilaisia maksuttomia materiaaleja ja koulutuksia. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston KEHUVA-hankkeessa on kehitetty ammattilaisille lähestymistapa, jossa käsitellään ruokaan, syömiseen ja kehoon liittyviä teemoja sekä sitä, miten ne voi huomioida omassa työssään.
Varhaiskasvatuksen pedagogiselle henkilöstölle sekä 1–2. luokkien opettajille on tarjolla ilmaista koulutusta OPH:n rahoittaman Terveyttä ja iloa ruoasta – työkaluja kestävään ruokakasvatukseen -hankkeen kautta. Koulutuksella käsitellään edellä mainittua tutkija Talvian kehittämää ruokasuhdetta, pohjoismaisia ruokasuosituksia ja ruokakasvatusta monesta eri näkökulmasta. Kurssilla hyödynnetään myös Lahden alueen päiväkodeista saatuja kokemuksia ja esimerkkejä vaikkapa luontoretkistä ja ruoan kasvattamisesta itse. Esimerkiksi Humpulan päiväkoti on yhdessä lasten kanssa kasvattanut tomaatteja, mitä seurasi hieno yhteinen ruokakokemus.
Planetaarinen ruokavalio tekee hyvää ihmiselle ja ympäristölle
Terveyttä tukevat ja paljon kehon tarvitsemia ravintoaineita sisältävät ruoat ovat usein parempia myös ilmastolle ja ympäristölle. Vuonna 2019 Lancet-lehdessä esiteltiin kansainvälisen tutkijaryhmän ehdotus planetaariseksi ruokavalioksi. Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista, tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä ja sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa ja vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria ja puhdistettua viljaa.
Planetaarinen ruokavalio turvaisi maapallolla riittävän ravinnon noin kymmeneen miljardiin ihmiseen kasvavalle väestölle vuoteen 2050 mennessä, ehkäisisi huonon ravitsemuksen aiheuttamaa sairastavuutta ja kuolemia ja samalla edistäisi kestävää kehitystä ja jarruttaisi ilmastonmuutosta.* Myös kansalliset ruokasuositukset huomioivat kestävän kehityksen.
Ruokaa itse kasvattamalla oppii ymmärtämään ruoan ja syömisen vaikutuksen veden käyttöön, maaperään ja muihin eliöihin. On myös hyvä muistaa, että ihminen itsekin on ekosysteemi – kehossamme elää tuhansia miljardeja mikrobeja, jotka tukevat terveyttämme. Nämä mikrobit ovat osittain peräisin ympäristöstämme. Ihminen syö, juo, asuu, hengittää ja koskettaa aina suhteessa luontoon.
*Lähde: Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä (duodecimlehti.fi)
Vinkit lisätietojen lähteille
Varhaiskasvatuksen pedagoginen henkilöstö sekä 1–2. luokkien opettajat voivat hakea 3.1.2025 mennessä OPH:n rahoittamaan maksuttomaan koulutukseen Terveyttä ja iloa ruoasta – työkaluja kestävään ruokakasvatukseen. Koulutus toteutetaan keväällä viimeistä kertaa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset HY+ sivujen kautta.
KEHUVA-hankkeen ruokasuhdetta käsitteleviä materiaaleja pääset lukemaan Itä-Suomen yliopiston sivuilta. Materiaalit on valmisteltu STM:n terveyden edistämisen määrärahan tuella.
Lue Lahden kaupungin blogista Emmi Marjamäen kirjoitus Marjat, sienet ja villiyrtit varhaiskasvatuksessa.
