Hulevedet ja ilmastonmuutos – kokonaisvaltaista hommaa
Ilmastonmuutos lisää Suomessa sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita, pitkiä kuivia kausia ja talvien rikkonaisuutta. Muuttuvan ilmaston haasteet ovat erityisen merkittäviä rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallinnassa. Lahti on siksi pistänyt paukkuja hulevesien hallintaan.
Hulevesien vesistökuormitusta pitäisi vähentää ja samaan aikaan varautua yleistyvien rankkasateiden aiheuttamiin tulvariskeihin. Ja mielellään myös varjella pohjavesiä, etenkin täällä Lahdessa. Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki lepää Suomen suurimpien pohjavesivarantojen päällä.
Ai niin, ja tietysti olisi lisäksi suotavaa tehdä nämä asiat niin, että kaupunkiympäristö säilyy viihtyisänä. Nykyään puhutaankin kokonaisvaltaisesta hulevesien hallinnasta, eikä suotta.
Mitä hulevesien hallinnalla tarkoitetaan, ja mitä Lahti tekee?
Hulevesien hallinta on kokonaisuus, joka pitää sisällään niin perinteisiä katujen hulevesiviemäreitä kuin avoimia järjestelmiä, kuten viheralueita, kosteikkoja ja imeytyspainanteita. Kantavana ajatuksena on, että hulevedet imeytetään ja viivytetään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkoja. Näin ne eivät kulkeudu eteenpäin aiheuttamaan ongelmia. Aina se ei ole mahdollista esimerkiksi huonosti vettä imevän maaperän, suurien korkeuserojen tai kaupunkirakenteen tiiviyden vuoksi. Tärkeää on tehdä se, mitä on kohtuudella tehtävissä.
Ympäristöpääkaupunki Lahti on viime vuosina tehnyt paljon taustatyötä hulevesien hallinnan kehittämiseksi. Kaupunki on tutkinut kattavasti tulvariskejä, tunnistanut kriittisiä pullonkaula-alueita ja kehittänyt uusia hulevesien puhdistamismenetelmiä. Lahden uudessa yleiskaavatyössä hulevesiin liittyvät asiat on ensimmäistä kertaa nostettu esille omana erillisselvityksenä, joka puolestaan ohjaa huomioimaan ne riittävän tarkasti tulevassa kaavoituksessa.
Kesällä 2020 osa Lahden keskusta-alueelta ennen Vesijärveen johdetuista hulevesistä alettiin siirtää käsiteltäviksi Hennalaan. Siellä niistä suodatetaan pois suuri osa vesistöissä rehevöitymistä aiheuttavasta fosforista sekä haitallisista raskasmetalleista. Kesällä 2021 alettiin lisäksi testata kaivokohtaisia hulevesisuodattimia, joilla voidaan puhdistaa kuormittavimpien alueiden hulevesiä ennen niiden päätymistä viemäriin ja sieltä lähivesistöihin.
Tämän työn tulokset valitettavasti näkyvät osin vasta pidemmän ajan kuluessa. Hulevedet on perinteisesti nähty kaupunkisuunnittelussa haittana, josta on paras päästä eroon yksinomaan pois johtamalla ja mahdollisimman tehokkaalla viemäröinnillä. Viime vuosikymmeninä tutkittu tieto on lisääntynyt. Pelkkään viemäröintiin perustuvan hulevesien hallinnan haitat on tiedostettu ja siirrytty kokonaisvaltaiseen suuntaan. Uusilla alueilla näitä periaatteita voidaan lähteä toteuttamaan puhtaalta pöydältä, mutta esimerkiksi vuosikymmenien kuluessa tiiviiksi rakennetuilla keskusta-alueilla parannuksia joudutaan tekemään pala kerrallaan. Suunta on kuitenkin parempaan ja kestävämpään päin.
