Arjen ilmastoteot edistävät energiaomavaraisuutta - Lahti

Arjen ilmastoteot edistävät energiaomavaraisuutta

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi Euroopassa on nostanut energiaomavaraisuuden parantamisen valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Suomen ja koko Euroopan tavoitteena on vähentää merkittävästi riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista ja edistää energiaomavaraisuuttaan. Ratkaisuksi energiaomavaraisuuden lisäämiseen voidaan esittää pitkälti samoja toimia kuin ilmastonmuutoksen hillintään.

Kerrostalon piha MukkulassaKoronapandemia ja sota Euroopassa ovat osoittaneet globaalien tuotantoketjujen häiriöherkkyyden. Omavaraisuuden parantamisella voidaan vähentää erityisesti riippuvuutta globaaleista raaka-aine, tuotanto- ja logistiikkaketjuista. Huoltovarmuuskeskus määrittelee omavaraisuuden ”kykynä tai mahdollisuutena tuottaa omin voimavaroin niitä hyödykkeitä, joita omassa taloudessaan tarvitsee”. Suomi ei ole täysin omavarainen, vaikka energian osalta tilanne onkin Keski- ja Etelä-Eurooppaa parempi. Yli kolmasosa Suomen energialähteistä koostuu fossiilisista polttoaineista (öljy, hiili, kaasu), joista merkittävä osa tuotiin Venäjältä.

Euroopan unioni pyrkii tällä hetkellä irti Venäjän energiariippuvuudesta ja nopeuttamaan vihreää siirtymää, mm. säästämällä energiaa, monipuolistamalla energiatarjontaa ja nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa kotitalouksissa ja teollisuudessa. Suomen ja EU:n pyrkimykset vähentää riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta vauhdittaa siirtymistä kestävämpiin energiantuotantomuotoihin. Usein ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät toimenpiteet, kuten uusiutuvan energian tuotanto, energian kulutuksen vähentäminen, jakamistalous ja kestävät kulkutavat auttavat myös parantamaan energiaomavaraisuutta ja tätä kautta yleistä huoltovarmuutta.

Omavaraisuuden edistäminen on tärkeää Lahdessa asuville

LUT-yliopistossa on tutkittu Lahden Mukkulan kaupunginosan asukkaiden valmiutta ilmasto- ja omavaraisuustekoihin Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö -hankkeessa. Omavaraisuusnäkökulma on haluttu ottaa mukaan tutkimukseen, sillä hankkeessa haluttiin selvittää, miten ihmiset arvottavat omavaraisuuden parantamiseen tähtääviä tekoja suhteessa ilmastotekoihin. Lisäksi uudet näkökulmat, kuten oman terveyden tai omavaraisuuden edistäminen voivat houkutella toimintaan myös heitä, joita ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulma ei samalla tavalla aktivoi.

Keväällä 2022 hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella, mitä mieltä mukkulalaiset ovat omavaraisuudesta ja sen edistämisestä eri yhteiskunnan sektoreilla. Yli 90 % vastaajista arvioi, että Suomen pitäisi pyrkiä mahdollisimman korkeaan omavaraisuuteen energian ja ruoantuotannon osalta. Kyselyssä omavaraisuus sähkön- ja ruoantuotannossa nähtiin tärkeämpänä tekijänä kuin hintataso tai päästöjen suuruus samoilla sektoreilla. Toisaalta syksyn aikana kiihtynyt inflaatio energia- ja ruokasektoreilla on voinut muuttaa tätä näkemystä.

Kyselyssä myös selvitettiin Mukkulan alueen asukkaiden valmiutta arjen ilmasto- ja omavaraisuustekoihin. Vastaajat pitivät omavaraisuuden edistämistä kansallisella tasolla erittäin tärkeänä. Sama näkemys ei täysin heijastu vastaajien omiin arjen päätöksiin, sillä omavaraisuuden parantamiseen liittyvät arjen teot eivät olleet suosituimpien tekojen joukossa. Vastaajat mahdollisesti luottavat siihen, että valtio toteuttaa tarvittavat ratkaisut omavaraisuuden vahvistamiseksi Suomessa. Valtion toimien lisäksi kansalaisilla on myös mahdollisuus edistää kansallista omavaraisuutta etenkin energian osalta.

Kansalaiset mukaan edistämään energiaomavaraisuutta

Kotitaloudet voivat edesauttaa Suomen energiaomavaraisuutta yksinkertaisilla arjen muutoksilla. Arjessa tehtävät valinnat voivat liittyä esimerkiksi asumiseen ja liikkumiseen. Omaan elämäntilanteeseen sopivat keinoja löytyy kaikille. Energiaomavaraisuuden edistämisessä yleisenä ohjenuorana voidaan pitää fossiilisten polttoaineiden vähentämistä tai niiden korvaamista lihasvoimalla tai vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla. Omilla arjen teoilla on siis mahdollista sekä pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta että parantamaan Suomen energiaomavaraisuutta.

Seuraavat arjessa tehtävät esimerkkiteot voivat lisätä Suomen energiaomavaraisuutta ja samalla myös hillitä ilmastonmuutosta:

– Alle 3 km matkojen liikkuminen kävellen tai pyörällä

– Bensa- ja dieselautojen käytön merkittävä vähentäminen tai niistä kokonaan luopuminen

– Kodin huonelämpötilan alentaminen

– Sähkösopimuksen vaihtaminen vähäpäästöisempään vaihtoehtoon (esim. tuuli-, aurinko- tai ydinenergia)

– Uusiutuvan energian tuottaminen itse, esim. aurinkopaneelien avulla

– Lämpimän veden säästäminen

– Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön

– Ilmalämpöpumppujen asentaminen, jos kotona on suora sähkölämmitys

Kun yhteiskuntana pyrimme vähentämään riippuvuutta tuontienergiasta (ts. fossiilisista polttoaineista) ja korvaamme niitä kotimaisilla lähes päästöttömillä energiamuodoilla (tuuli, aurinko, ydinvoima), lisäämme samaan aikaan Suomen omavaraisuusastetta energian osalta ja muutamme energiasektoriamme vähäpäästöisemmäksi. Omavaraisuus- ja ilmastotoimissa on siis mahdollista saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

 

Vilma Halonen
Kirjoittaja Vilma Halonen toimii LUT-yliopiston kestävyystieteen nuorempana tutkijana.