Planetaarinen terveysajattelu muistuttaa, että ympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen. Luontokosketus rikastuttaa ihmisen mikrobiomia, vahvistaa immuunijärjestelmää ja suojaa sairauksilta. Lahdessa ja Päijät-Hämeessä planetaarisen terveyden edistämiseksi tehdään poikkeuksellisen laajaa yhteistyötä.
Planetaarisesta terveydestä on puhuttava monella kielellä. Talouden, kansanterveyden ja ekologisuuden kielissä on omat kielioppinsa, mutta perusajatus on sama. Mitä enemmän keskitymme tekoihin, jotka parantavat sekä ihmisterveyttä että luonnon hyvinvointia, sitä enemmän kaikki hyötyvät.
Entä jos haluaisi puhua planetaarisesta terveydestä ihan kansankielellä?
Heti alkuun on pakko myöntää, että termi on hieman vaikeasti avautuva. Tekee mieli kokeilla oikotietä onneen eli tekoälyä, vaikkei sen käyttö aivan ongelmatonta olekaan. Mutta kokeillaan vähän:
Planetaarinen terveys tarkoittaa sitä, että ihmisten terveys ja maapallon hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Jos ympäristö voi huonosti – esimerkiksi ilmastonmuutoksen, saasteiden tai luonnon tuhoutumisen takia – myös ihmisten terveys kärsii.
Saan ajattelun tueksi tekoälyltä esimerkkejä. Tasapainoinen luonto tarkoittaa vähemmän uusia tauteja. Koronavirus tarttui eläimistä ihmisiin osittain siksi, että luonnon monimuotoisuus on vähentynyt. Kestävä ruoka lupaa parempaa hyvinvointia myös ihmisille. Liiallinen lihantuotanto rasittaa ympäristöä ja voi lisätä sydänsairauksia.
Abstrakti termi kuulostaa äkkiä arkijärjelle loogiselta. Haluan kuitenkin syventää ymmärrystäni ihmisälyn avulla.
Lahtelaistoimittaja on tällä tutkimusmatkalla etuoikeutettu, sillä planetaarisen terveyden asiantuntijuutta on alueella runsaasti. Päijät-Hämeen keskussairaalassa työskentelee jopa maailman ensimmäinen planetaarisen terveyden lääkäri Hanna Haveri.
Haveri on kysytty luennoitsija ympäri maailmaa aina kun planetaarisesta terveydestä puhutaan. Luennot hän hoitaa pääsääntöisesti etänä – elääkseen kuten opettaa.
Hanna Haveri kertoo harvinaiselta kuulostavassa työssään edistävänsä asioita, joita monet asiantuntijalääkärit ovat tähänkin asti edistäneet.
Esimerkiksi ruokavalioneuvonta on jo pitkään ohjannut valintoihin, jotka tukevat sekä ihmisterveyttä että luonnon hyvinvointia. Eli edistävät planetaarista terveyttä. Monen suomalaisen lääkäriltä saama suositus enemmän kalaa ja kasviksia ja vähemmän punaista lihaa on tyypillinen esimerkki.
Haveri jatkaa taustoittamista vahvasti arjessa kiinni pysyen.
– Kun perheessä mietitään lomasuunnitelmia, on hyvä pohtia, voisiko ne toteuttaa hieman pienemmin ja lähempänä. Länsimaisen ihmisen kulutustottumuksilla on suora yhteys planetaariseen terveyteen, vaikkei yhteyttä ole välttämättä helppo nähdä.
Kestävä matkailu lähikohteisiin vaikuttaa myönteisesti sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin. Lähilomat kannustavat usein hapekkaassa luonnossa liikkumiseen, eikä kehokaan kuormitu aikaerorasituksen tai pitkien lentomatkojen vuoksi. Ruokavalio voi olla helpompi koostaa ravitsemuksellisesti, eettisesti ja ekologisesti paremmin kuin kaukolomakohteissa.
Läheinen planetaarisen terveyden esimerkki löytyy myös kesämökeiltä ja omakotitalojen pihoilta. Jos maapinta-ala peitetään terassilaudoituksilla tai siirtonurmella, kärsii sekä luonto että ihminen. Niittypiha sen sijaa tukee luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa ihmiselle terveellisemmän ympäristön.
Ei lainkaan vaikeaa tieteellistä asiaa, vaan edelleen täysin maalaisjärjen ulottuvissa.
Toki planetaarisen terveyden lääkärille kuuluu myös uutta luova tieteellinen työskentely. Haveri kirjoittaa yhtä sujuvasti tieteellisiä artikkeleita kansainvälisiin julkaisuihin kuin Planeettatohtorin kansankielistä palstaa Etelä-Suomen Sanomiin.
Globaalin puskaradion kautta Haverille saapuu haastattelukutsuja medioista ympäri maailmaa sekä yllättäviäkin yhteydenottoja asiantuntijoilta.
Planetaarisen terveyden käsitteen loi lääketieteellinen aikakauslehti The Lancet yhdessä Rockefeller Foundationin kanssa vuonna 2015. Planetary Health -raportti esitteli tuolloin ajatuksen siitä, kuinka ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat suoraan riippuvaisia maapallon ekosysteemien terveydestä.
– Nyt kymmenen vuotta myöhemmin pioneeritahot soittelevat minulle ja pyytävät kertomaan Lahden alueen aloitteista planetaarisen terveyden edistämiseksi. Kerron mielelläni eteenpäin poikkeuksellisen laajasta yhteistyöstä, jota Päijät-Hämeessä tehdään.
Haveri iloitsee siitä, ettei planetaarinen terveys ole Lahden seudulla vain ympäristöihmisten ja lääkäreiden yhteistä intoilua. Yhteistyössä ovat mukana myös järjestöt ja poliittiset päättäjät. Lahden kaupungin luontopositiivisuustavoite tukee yhteistä työtä.
Hanna Haveri vinkkaa tutustumaan tutkimukseen, jonka mukaan luonto voi tarjota Suomelle suurta rahallista hyötyä – siis yhteisten varojen säästöä – kansantautien torjunnassa.
Rahallisia säästöjä? Yleisesti on kai totuttu ajattelemaan, että terveelliset ja ekologiset valinnat ovat aina kalliimpia. Olisiko nyt tarpeen pöllyttää vanhentuneita oletuksia?
Sitran julkaiseman selvityksen mukaan Suomi voi luonnon avulla saada jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa.
Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi hillitä merkittävästi yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Arkinen luonnosta hyötyminen on vain helpommin sanottu kuin tehty.
Kukapa ei tietäisi, että oman terveyden ja ilmaston kulmasta olisi fiksua jättää auto pihaan ja liikkua lihasvoimalla. Mutta kun se oma auto on niin kätevä. Ja oli kiire. Tai laiskotti. Satoi vettä. Ja niin edelleen. Siis mikä neuvoksi?
Sitran nettisivut kehottavat ottamaan yhteyttä asiantuntija Sami Syrjälään, jos ihmisten motivointi matkalle kohti kestäviä elämäntapoja kiinnostaa.
Ja kiinnostaahan se. Soitan Syrjälälle.
Sami Syrjälä kehittää suositun Elämäntapatestin sisältöjä Tulevaisuustalo Sitrassa.
Hän on ollut myös järjestämässä Maailman kiertotalousfoorumia sekä koordinoinut luonto-, terveys- ja hyvinvointiaiheisia hankkeita, joten näköalaa riittää niin Lahteen kuin maailmalle.
Suomessa kehitetty ja kymmeneen Euroopan maahan levinnyt elämäntapatesti auttaa löytämään omiin arvoihin ja elämäntilanteisiin sopivia valintoja, joilla oma hiilijalanjälki pienenee.
Elämäntapatestiin tehdään parhaillaan päivityksiä, jotka tuovat enemmän myös terveyshyötyjä ihmisten oivallettaviksi. Syrjälä ajatteleekin asioita vahvasti yksilön ja käyttäytymistieteiden näkökulmasta.
– Planetaarisen terveyden edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Mutta ilmastokulma ei aina puhuttele. Toiset tarkastelevat asioita mieluummin kansanterveyden kautta, toiset luontokadon tai talouden silmin. Intressit ovat erilaisia, joten asioista pitäisi puhua monella eri kielellä, Syrjälä pohtii.
Kansankielisesti Syrjälä toteaa, ettei ihminen voi koskaan ottaa täyttä kontrollia luonnosta. Ratkaisun avaimia voi löytyä nimenomaan ”villistä luonnosta”. Tärkeää olisikin oivaltaa, että on suurta viisautta osata elää symbioosissa luonnon kanssa.
Tämä tapahtuu usein perusasioiden ääreen palaamalla, mihin elämäntapatestikin kannustaa.
Syrjälä käyttää esimerkkinä työmatkapyöräilyä, jonka edut hiilijalanjälkilaskelman muodossa saattavat jäädä abstrakteiksi. Mutta kun havainnollistetaan pyöräilyn terveyshyötyjä sekä rahallisia säästöjä – ja lisätään vielä ajansäästö ruuhkaisilla alueilla, puhuttelee planetaarista terveyttä edistävä arkiteko huomattavasti useampaa.
Kysytäänpä Syrjälältä vielä Hanna Haverin vinkkaamasta Sitran selvityksestä, jota varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta. Sen mukaan pääsy luontoon edistää muun muassa mielenterveyttä: se suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa.
– Tutkimustieto on talouden kulmastakin merkittävä, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle noin yhdentoista miljardin euron kustannukset vuosittain sekä tietysti myös inhimillistä kärsimystä.
Pohdimme yhdessä Sami Syrjälän kanssa löytyisikö teemaan kansankielistä konkretiaa kenties järjestömaailmasta. Esimerkiksi Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa myös järjestöt ovat tärkeitä planetaarisen terveyden äänitorvia. Käynnissä oleva 10-vuotinen ohjelma yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet ja kokoaa yhteen erilaisia toimijoita.
Syrjälä pitää ohjelmaa merkittävänä avauksena juuri siihen suuntaan, mitä Sitrallakin kaipaillaan, jotta asioissa päästään eteenpäin. Siiloutuminen ei edistä planetaarista terveyttä, joka vaatii toteutuakseen kokonaisvaltaista ajattelua ja yhteistyötä eri alojen välillä.
Avainsäätiön järjestämä Luonto vaikuttaa -kurssi tuntuu olevan aivan mielenterveystyön ytimessä. Euroopan unionilta rahoitusta saava toiminta on tarkoitettu päijäthämäläisille aikuisille, joille työ- tai opiskeluelämään siirtyminen on haastavaa.
Kurssi lupaa osallistujille yhteisöllisyyttä luontokokemuksien avulla sekä arkeen sopivia luonnon hyvinvointikokemuksia omaan arkeen vietäväksi.
Yksi viime syksyn Luonto vaikuttaa -kurssille osallistuneista on 49-vuotias Janne Sipponen.
Sipponen asui kymmenen vuotta Orimattilassa kuntoutuskodissa, jonka ryhmätoiminta tarjosi jo jonkin verran luontokokemuksia, lähinnä parin tunnin retkinä. Sipposelle jäi niistä pelkästään hyviä muistoja.
– Porukalla luontoon lähteminen tuo aitoa mielihyvää. Ensimmäinen todella vaikuttava luontokokemus itselleni oli viikon Lapin-reissu, johon lähdin aivan tuntemattomassa porukassa.
Tuolloin Sipponen oivalsi, että juuri ryhmässä koetut luontokokemukset ovat hänelle erityisen voimauttavia. Matkan jälkeen hän hakeutui ryhmäterapiaan osana kuntoutumistaan. Luonto auttoi oivaltamaan ryhmäytymisen vaikutukset mielenterveydelle.
Viisi vuotta sitten Sipponen sai Lahdesta Aspa-säätiön asunnon ja muutti kuntoutuskodista omilleen. Avainsäätiön toiminta on ollut arjessa tärkeää.
Kävelylenkit Ahtialan kotimaastoissa olivat muodostuneet jo ennen kurssia hyvinvointia lisääviksi rutiineiksi, joten laajempi tutustuminen Lahden luontotarjontaan kiinnosti. Sipponen ei koe luonnossa yksin liikkumista terapeuttiseksi, vaan nimenomaan ryhmäkokemus on se juttu.
Tapaamme Janne Sipposen kanssa Avainsäätiön toimistolla, jossa myös projektipäällikkö Virpi Hämäläinen työskentelee. Hämäläisen mielestä Sipposen kokemus on omiaan murtamaan myyttiä siitä, että luontoon tulisi vetäytyä hiljaisuudessa vain omien ajatustensa kanssa.
Usein lähtemisen kynnys madaltuu, kun ei tarvitse mennä yksin.
– Luonnossa on luontevaa jutella kenen tahansa kanssa, ilman rooleja. Kaupungin ruuhkassa ei varmasti tulisi avattua keskusteluja samaan tapaan. Luonnossa kaikki ovat tasavertaisia, Janne Sipponen pohtii.
Kurssilaiset tapasivat kolmen kuukauden ajan kaksi kertaa viikossa. Ryhmä retkeili muun muassa Pirunpesällä, Merrasjärvellä ja Vesijärven rannoilla, mutta teki myös bussiretken Vääksyyn Kalmarinrantaan.
– Orimattilassa tutustuimme eläinavusteiseen toimintaan. Hevonen on ollut itselleni pelottava eläin kokonsa vuoksi. Ohjaajan avulla eläimen kohtaaminen helpottui. Kokemus lisäsi tietynlaista herkkyyttä, jonka voin viedä myös ihmiskohtaamisiin.
Virpi Hämäläisen mukaan monet osallistujat havaitsivat luontoretkeilyllä positiivisia muutoksia muun muassa ruokahaluun ja nukkumiseen: ulkoilun tuoma ”hyvä” väsymys huomattiin. Yksinäisyyden kokemus väheni, koettu terveydentila parani ja mieliala nousi.
Janne Sipponen kokee luonnon aktivoivana, mutta toisaalta myös rentouttavana ja rauhoittavana. Luontokokemuksen jälkeen ikävät ajatukset pysyvät loitommalla. Fyysinen hyvä olo siirtyy mieleen.
Janne Sipposen kokemukset ovat täysin linjassa lahtelaistutkija, dosentti Riikka Puhakan tutkimustuloksiin, joten on aika kuunnella viimein myös tieteen kieltä.
Suomen Akatemia palkitsi vuonna 2022 Puhakan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Puhakka ilahtuu, kun kuulee Sipposen hyödyntävän arjessaan helposti saavutettavia lähiluontoalueita. Tutkimusten perusteella jo vartti luonnossa liikkumista lisää hyvinvointia.
– Luontokokemuksia voi hyvin ujuttaa pieninä pätkinä osaksi arkea. Luonnolla on valtava potentiaali annettavaksi myös sosiaali- ja terveyspalveluihin, kasvatukseen, koulutukseen ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaan.
Myös kaupunkisuunnittelussa tulisi hyödyntää tutkimustietoa, jota Lahden seudulla on syntynyt runsaasti. Tutkijana Puhakka on kollegoidensa kanssa selvittänyt esimerkiksi luontoaltistuksen tärkeyttä lapsen immuunipuolustuksen kehittymiselle.
Nykyisin puhutaan usein nuorten luonnosta vieraantumisesta, mutta Puhakka kertoo rohkaisevaa viestiä: luonto on valtaosalle nuorista tärkeä ja hyvinvointia monella tapaa lisäävä.
Tutkimuksissa nuoret ovat esimerkiksi kokeneet luonnon paikaksi, jossa voi vapautua rooleista ja olla oma itsensä ilman suojakuorta.
– Nuori saattoi myös huomata, että ruudun ääressä kiusannut päänsärky hävisi luonnossa. Eräässä tutkimuksessa vein ysiluokkalaisia vaellukselle. Osa nuorista jutteli keskenään ensimmäistä kertaa koko yläkouluaikana.
Luontoaskel terveyteen -ohjelma on kannustanut muitakin lahtelaisia tieteentekijöitä rohkeisiin uusiin avauksiin. Puhakka kiittää myös Lahden yliopistokampuksen tukea paikallisille tutkijoille.
– Lahden kokoisessa kaupungissa ja yhteisen tekemisen ilmapiirissä on tutkijankin helppo olla yhteydessä kaupunkiin ja julkiseen terveydenhuoltoon. Aina on löytynyt kouluja ja päiväkoteja mukaan tutkimustyöhön.
Planetaarisen terveyden lahtelainen ympyrä alkaa sulkeutua. Puhakka puhuu nyt yhteistyöstä muun muassa Hanna Haverin ja tämän lääkärikollegoiden kanssa.
Lahden alueella tehtävä tutkimustyö siirtyy kansainvälisten kumppanuuksien myötä hyödynnettäväksi Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi luonnosta saatavan mikrobialtistuksen terveyshyötyjä koskeva tutkimus on saanut laajaa kansainvälistä huomiota.
– Myös professori (emer.) Tari Haahtelan ja kollegoiden kehittämä biodiversiteettihypoteesi on tällä hetkellä maailmalla erittäin kiinnostava aihe.
Planetaarisesta terveydestä kansankielellä kertovaan artikkeliin luikahtaa näin aivan viimehetkillä tieteellinen termi biodiversiteetti.
Puhakka tulkkaa sen tarkoittavan luonnon monimuotoisuutta. Siihen perehtyminen vaatisi uuden toimittajan tutkimusmatkan.