Sääkartta hehkuu punaisena, ja säätiedottaja kertoo kepeästi helteiden jatkuvan. Kesähelteet eivät kuitenkaan ole ilouutinen kaikille. Pitkittynyt helle lisää vakavia terveysriskejä ja voi pahimmillaan johtaa kuolemiin. Projektipäällikkö Tiina Nygård toivoo, että helteen vaarat ymmärrettäisiin nykyistä paremmin.
Helteinen kaupunki on pätsi. Kivitalot, betoni ja asfaltti varastoivat itseensä lämpöä ja vapauttavat sitä takaisin ilmaan. Ilmiötä kutsutaan kaupunkien lämpösaarekkeeksi. Lämpötilaero kaupungin ja ympäröivän maaseudun välillä voi olla yli 10 astetta.
Ilmastonmuutos lisää hellejaksojen määrää ja pidentää niiden kestoa myös Suomessa. Tukalia päiviä ja kuumia öitä on siis luvassa entistä useammin.
– Hellejaksot aiheuttavat jo nykyisin merkittäviä terveyshaittoja ja lisäävät kuolleisuutta. Ne kuormittavat erityisesti ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita ja pieniä lapsia, eli juuri heitä, joiden mahdollisuudet sopeutua kuumuuteen ovat kaikkein rajallisimmat, sanoo projektipäällikkö Tiina Nygård.
Nygård on taustaltaan polaarialueiden ilmastoon erikoistunut tutkija ja meteorologian dosentti. Hän asui useita vuosia Huippuvuorilla, jääkarhujen asuttamalla arktisella saarella, jossa ilmaston lämpeneminen etenee nopeammin kuin missään muualla maailmassa.
Nykyisin Nygård keskittyy jäätiköiden sijaan paahteeseen Päijät-Hämeessä. Hän on selvittänyt, miten hellejaksot vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin, arkeen ja asuinympäristöihin ja etsii keinoja ehkäistä kuumuuden haittoja. Hän työskentelee Lahden kaupungilla projektipäällikkönä Helle – sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Päijät-Hämeessä -hankkeessa.
Nygård toivoo, että helteen vaarat ymmärrettäisiin nykyistä paremmin.
Helteen lievät terveyshaitat ovat meille kaikille tuttuja: huonosti nukuttuja öitä, väsymystä ja tunnetta siitä, että ”veto on pois” niin työssä kuin arjessa.
Helteen vakavat terveyshaitat aiheuttavat vuosittain ennenaikaisia kuolemia myös Suomessa.
– Helle aiheuttaa kuolemantapauksia yhtä paljon kuin liikenne, mutta ilmiö jää julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle, Nygård harmittelee.
Kuolleisuuden kasvu näkyy sekä hoivakodeissa että kotona asuvien ikääntyneiden keskuudessa. Riski on suurin niillä, jotka asuvat kaupunkien lämpösaarekealueilla vanhoissa, huonosti tuulettuvissa asunnoissa, joissa sisälämpötilaa ei pystytä laskemaan. Monet ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat viettävät suuren osan ajastaan sisätiloissa myös kesäisin.
– Helteellä moni on kotonaan kuumuuden armoilla, eikä aina ole selvää, kenen vastuulla tilanne on, Nygård huomauttaa vakavana.
”Hellejaksot aiheuttavat jo nykyisin merkittäviä terveyshaittoja ja lisäävät kuolleisuutta.”
Valtakunnallisten selvitysten mukaan helleaaltopäivinä yli 65-vuotiaiden kuolleisuus kasvaa Suomessa viidenneksen (21 prosenttia). Vuosina 1999–2018 helleaallot aiheuttivat Suomessa vuosittain keskimäärin 108 ennenaikaista kuolemaa ja 172 sairaalahoitojaksoa. Kesän 2018 voimakas helleaalto lisäsi ennenaikaisia kuolemia lähes 400:lla, ja siihen liittyvien sairaalahoitojaksojen suorien kustannusten arvioitiin olevan noin 2,85 miljoonaa euroa.
Nygård toteaa, että liikennekuolemia tapahtuu Suomessa noin 200 vuodessa, joten yhden hellekesän ylikuolleisuus voi olla kaksinkertainen koko vuoden liikennekuolemiin verrattuna.
– Liikenneturvallisuuteen investoidaan vuosittain satoja miljoonia, mutta helteiden haittojen ehkäisyyn ei ole vielä ryhdytty vastaavalla mittakaavalla. Myös Päijät-Hämeessä helteiden terveyshaittojen ja -kulujen voidaan arvioida olevan merkittäviä, vaikka aluekohtaisia tarkkoja laskelmia ei ole käytettävissä, Nygård sanoo.
– Toivoisin, että tietoisuus helteen vakavista vaikutuksista kasvaa. Ja että löytyy ymmärrys ja tahtotila puuttua ongelmaan. Tässä on kyse ihmishengistä, Nygård toteaa.
Helle ei ole oikeudenmukainen, ja sen aiheuttamat riskit kasautuvat niille, joilla on vähiten mahdollisuuksia suojautua. Suurin riski kohdistuu yli 65-vuotiaisiin. Ikääntyessä elimistön kyky säädellä lämpöä heikkenee. Lisäksi osa lääkkeistä, kuten masennuslääkkeet, beetasalpaajat ja antihistamiinit, voivat heikentää lämmönsietokykyä entisestään.
Kuumuus on erityinen riski myös pienille lapsille ja raskaana oleville, joiden elimistö reagoi lämpöön herkemmin.
Yleistäen voi sanoa, että terveys, toimintakyky ja sosiaalinen tilanne vaikuttavat siihen, kuinka paljon ihminen viettää aikaa kotona ja miten hyvin hän pystyy suojaamaan itseään helteeltä.
– Asumispalveluissa tai hoivakodeissa asuvilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta valita asuinpaikkaansa tai vaikuttaa elinympäristönsä olosuhteisiin, Nygård muistuttaa.
– Liikuntarajoitteiset, pitkäaikaissairaat tai muut toimintakyvyltään heikentyneet olevat voivat altistua kuumuudelle kotonaan, jos he eivät kykene poistumaan asunnosta viileämpiin tiloihin tai ympäristöihin.
Nygårdin mukaan konkreettiset toimet olisi aloitettava sieltä, missä tarve on suurin: ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien asunnoista ja hoivayksiköistä.
– Monille ikääntyneille tarvitaan teknisiä jäähdytysratkaisuja. Muut keinot eivät yksinkertaisesti riitä. Ilman jäähdytystä sisälämpötilat nousevat terveydelle vaarallisiksi, hän sanoo.
Kotihoidon asiakkaiden kohdalla ongelmana on, ettei vastuunjaosta ole selvää näkemystä. Eikä siitä, kuka maksaa.
Myös päiväkodeissa tarvitaan toimia. Varjoisat pihat, kuumentumattomat pintamateriaalit ja viileät sisätilat turvaisivat lasten mahdollisuuden leikkiä ja liikkua helteelläkin. Toimet tulisi kohdentaa niihin kohteisiin, joissa kuumuus on suurin ongelma.
Nygård korostaa, että varautumista tarvitaan laajemmin koko kaupunkirakenteessa: pihoja ja katuja voidaan viilentää viherrakentamisella ja varjostuksilla, ja kaupunkiin kaivataan paikkoja, jonne voi vetäytyä pahimpina hellepäivinä.
– Mielelläni näkisin viilennettyjä julkisia ja yksityisiä tiloja ympäri kaupunkia. Sellaisia, joihin voi mennä ihan kuka tahansa, kun kuumuus käy liian raskaaksi, Nygård kuvailee.
Arvioiden mukaan helleaalloista aiheutuvat kuolemat ja sairaalahoitojaksot voivat Suomessa jopa kolminkertaistua tai nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Vuosisadan loppupuolella määrä voi olla jo 6–7-kertainen nykytilanteeseen verrattuna.
– Tällöin hellekuolemia olisi yhtä paljon kuin tieliikenteessä kuoli Suomessa 1970–1980-luvuilla, jolloin turvavöiden käyttö ei vielä ollut yleistä.
Kehityssuunta ei kuitenkaan ole väistämätön. Hellehaittoja voidaan vähentää merkittävästi ennakoivilla sopeutumistoimilla – ja siihen pyrkii myös Nygårdin vetämä Helle-hanke.
Lähteenä on käytetty Tiina Nygårdin koordinoimaa selvitystä Yleistyvät helteet Lahdessa ja Päijät-Hämeessä: Asukkaiden haavoittuvuustarkastelu.