Kiertotalouden täydellinen ympyrä

Ohrasta mallasta, energiaa ja lannoitetta – kiertotalouden täydellinen ympyrä

Hartwallin, Lahti Energian ja lahtelaisen Yli-Mäkelän tilan yhteinen kiertotalousmalli on ainutlaatuinen jopa maailman mittakaavassa. Ainekset kiertävät ohrapellolta olutkattiloiden ja biokaasureaktoreiden kautta takaisin pellolle – ja kaikki tämä tapahtuu tiiviisti muutaman kilometrin säteellä. Toimintamallin ansiosta Hartwall on saavuttanut hiilineutraaliustavoitteensa etuajassa.

Teksti: Anu-Liisa Rönkä
Kuvat: Lassi Häkkinen

Vaaleat kupolit Hartwallin Lahden juomatehtaan pihalla muistuttavat jättimäisiä igluja. Ne erottuvat ympäristöstään kuin tieteiselokuvan lavasteet. Kupolit ovat biokaasureaktoreita, ja niiden alla sijaitsee tehtaan oma biokaasulaitos.

– Ja tuolla on oluen keittämö, Hartwallin kehityspäällikkö Mika Mäkelä osoittaa muutaman kymmenen metrin päähän.

– Ja tuonne ajaa Viking Maltin rekka tuosta naapurista, hän jatkaa.

Mallasrekka tuo keittämöön oluen valmistuksessa tarvittavan maltaan. Maltaasta keitetään olutvierre. Sivutuotteena syntyy mäskiä, maltaan kuoriainesta, joka ei liukene vierteeseen.

– Mäski pumpataan putkilinjaan, Mäkelä viittoo.

Putkea pitkin mäski siirtyy biokaasureaktoriin, jossa valtavien kupujen alla, hapettomassa tilassa, alkaa biologinen hajoamisprosessi. Mikrobit alkavat hajottaa mäskiä, ja muutaman kuukauden kuluessa mäskin sisältämä hiili muuttuu metaaniksi eli biokaasuksi.

Oluen keittämö, jossa kolme teräksistä keittokattilaa. Keittämötilan ikkunasta näkyy kaksi biokaasureaktorin pyöreää valkoista kupua.

Seuraavaksi biokaasu siirtyy Lahti Energian kaasukattilaan, jossa siitä tuotetaan lämpöenergiaa Hartwallin omaan käyttöön. Biokaasun ansiosta Hartwallin tuotanto on nykyään täysin hiilineutraalia.

Mäkelä selittää prosessin kulkua ja osoittelee rakennuksia tehtaan pihalla. Lopuksi hän pysähtyy osoittamaan matalaa rakennusta reaktoreiden takana – sinne kerääntyy biokaasuprosessin ylijäämäaines, rejekti, joka kierrätetään paikallisten sopimusviljelijöiden pelloille kasvattamaan uusia ohrasatoja.

Yli-Mäkelän ohra kiertotalouden ytimessä

Kahdeksan kilometrin päässä Hartwallin tehtaasta, Lahden Renkomäessä, Yli-Mäkelän tilan isäntä Heikki Mäkelä tarkastelee peltojaan arvioiden mallasohran kypsyysastetta.

– Viikon tai puolentoista kuluttua päästään puimaan, hän toteaa. Äänessä kuuluu vuosikymmenten kokemus.

Yli-Mäkelän kasvinviljelytilalla on jo kolmensadan vuoden perinteet. Heikki Mäkelä, tilan isäntä kymmenennessä polvessa, työskentelee tilalla yhdessä poikansa Antti Mäkelän kanssa. Hänestä on tulossa sukupolvenvaihdoksen myötä tilan yhdestoista isäntä.

Maantietä pitkin ajavan auton ikkunasta näkyy peltoa, jonka takana horisontissa on korkea valkea rakennus.

Yli-Mäkelässä viljellään ruista, vehnää, öljykasveja ja mallasohraa – juuri sitä ohraa, jota käytetään Hartwallin oluen raaka-aineena. Tilan ohra tekee täyden kiertotalousympyrän matkatessaan pellolta mallastamon, juomatehtaan ja biokaasulaitoksen kautta takaisin pellolle lannoittamaan seuraavaa ohrasatoa.

Kuljetusmatkat mallastamon, tehtaan ja rejektisäiliön välillä ovat vain muutamia kilometrejä, mikä säästää merkittävästi kuljetuskustannuksissa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Eloperäinen lannoite parantaa maan rakennetta

Vuosikymmeniä sitten Yli-Mäkelässä käytettiin lannoitteena oman navetan ja sikalan lantaa, mutta kun eläimistä luovuttiin, jäätiin ilman karjanlantaa. Tilan 680 hehtaarin peltopinta-ala oli pitkään riippuvainen mineraalilannoitteista, jotka kyllä toimivat, mutta ne eivät ole maaperälle paras ratkaisu.

Heikki Mäkelä etsi eri tahojen kautta orgaanista eli eloperäistä lannoitetta, ja lopulta ratkaisu löytyi Hartwallin yhteistyön kautta.

– Tutkimusten mukaan eloperäinen lannoite on parasta maan rakenteelle ja pieneliöstölle. Se lisää maaperän mikrobitoimintaa ja multavuutta, ja parantaa tutkitusti sadon määrää ja laatua. Tällöin maaperä pitää myös paremmin kosteutta ja sietää sään ääri-ilmiöitä, kertoo tilan nuori agrologi Antti Mäkelä.

Naapuritilat ovat myös kiinnostuneet asiasta, ja Mäkelät ovat toimineet sanansaattajina.

– Viimeksi eilen saimme uuden kyselyn, Antti Mäkelä kertoo.

Viljelijä Heikki Yli-Mäkelä seisoo tikapuilla ja kurkistaa rejektialtaan reunan yli.

Heikki Mäkelä luettelee naapuritiloja, joille rejektiä jo toimitetaan, mutta Yli-Mäkelä on edelläkävijä kiertotalousyhteistyössä investoituaan neljään rejektialtaaseen, jotka toimivat lannoitteen välivarastoina. Hajuton rejektivesi sopii hyvin pelloille, jotka sijaitsevat kaupunkialueiden läheisyydessä.

Toinen etu on rejektin nopealiukoisuus. Rejekti liukenee yhtä nopeasti kuin kemiallinen lannoite, jolloin ravinteet ovat heti kasvin käytössä. Mäskilannoitteen typpi ja fosfori ovat myös siinä muodossa, että ne ovat helpommin kasvien hyödynnettävissä verrattuna eläinperäisiin lannoitteisiin.

Hartwallin Lahden tehdas on täysin hiilineutraali

Hartwallin kotipanimolla Lahdessa valmistetaan jokaisen suomalaisen tuntemia juomia, kuten Jaffaa, Pommacia ja Novellea sekä useita oluita. Hartwallin nykyinen tuotantolaitos Lahdessa otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksi syy tehtaan sijoittumiseen juuri Lahteen on Salpausselän harjujen suodattama puhdas pohjavesi, juomatehtaan arvokkain raaka-aine.

Idea mäskiä hyödyntävästä kiertotalousmallista syntyi, kun tehtaalla pohdittiin keinoja vähentää maakaasun käyttöä ja löytää kestävämpiä ratkaisuja energiantuotantoon.

Aiemmin oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvää mäskiä jouduttiin kuljettamaan rekoilla pois tehtaalta. Päästöjen vähentämiseksi alettiin etsiä keinoja hyödyntää mäskiä suoraan omalla tontilla. Kun maakaasulle tarvittiin korvaava, ei-fossiilinen polttoaine, biokaasu osoittautui luonnolliseksi vaihtoehdoksi.

Biokaasun tuotanto ei itsessään ole harvinaista, mutta tässä tapauksessa ainutlaatuiseksi sen tekee kokonaiskuva: mäski käytetään biokaasun raaka-aineena, ja syntynyt biokaasu hyödynnetään tehtaan tuotannossa. Lopputuotteena syntyvä rejekti, biokaasureaktorin ylijäämäaines, käytetään edelleen lannoitteena paikallisilla pelloilla.

Kiertotalousmallin onnistuminen vaati otolliset olosuhteet, ja Hartwallin tapauksessa kaikki oli kohdallaan. Lahden seutu on perinteistä ohranviljelyaluetta, josta näin ollen löytyy myös mallastustoimintaa. Lisäksi tehtaan omalla tontilla oli tilaa rakentaa biokaasulaitos ja mahdollisuus hyödyntää vanhoja kattiloita energiantuotantoon.

– Ollakseen järkevää tämä toimintamalli vaatii otolliset olosuhteet ja etäisyydet, Mika Mäkelä huomauttaa.

– Alun perin tavoitteemme oli hiilineutraalius vuonna 2025, jolloin emme enää tuottaisi fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Nyt pääsimme biokaasulaitoksella tavoitteeseen pari vuotta etuajassa. Olemme nyt nollapäästöinen hiilidioksidin osalta, Mäkelä toteaa.

Jopa kuplat kierrätetään

Hartwall on onnistunut vähentämään päästöjään paitsi siirtymällä fossiilipohjaisesta maakaasusta biokaasuun, myös muilla keinoin, kuten hyödyntämällä pakkauksissaan kierrätysmateriaalia sekä ottamalla käyttöön sähkörekkoja.

Kaikki Hartwallilla käytetty sähkö on ollut jo vuosien ajan kokonaan vihreää eli peräisin uusiutuvista energianlähteistä.
Lahden panimolla esimerkiksi vesi, lämpö ja höyry käytetään hyväksi mahdollisimman monta kertaa. Lämpöä otetaan talteen tuotannosta ja käytetään tilojen lämmittämiseen.

Hartwall saa energiaa läheiseltä käytöstä poistetulta kaatopaikalta. Kaasut, jotka muuten päätyisivät ilmakehään, tuottavat parhaimmillaan 5 gigawattituntia energiaa vuodessa.

Jätteestä 99,8 prosenttia menee kierrätykseen tai uudelleenkäyttöön. Myös kuplat kierrätetään: Puolet virvoitusjuomien kuplissa tarvittavasta hiilidioksidista saadaan oluen panemisesta. Ennen pulloihin päätymistä jääkylmällä hiilidioksidilla on vielä yksi tehtävä. Sen avulla viilennetään panimon laitteita ja tiloja.

Tutustu myös muihin kiinnostaviin artikkeleihimme.