Kauneuden ja kestävyyden esikuva
Kaunis ja laadukas rakentaminen kestää sukupolvelta toiselle. Syntyy rakennuksia, joihin kaupunkilaiset kiintyvät.
Eliel Saarisen suunnittelema Lahden kaupungintalo vuodelta 1912 on yksi suomalaisen arkkitehtuurin historian merkkipaaluista.
Kaupungintalon peruskorjaus vuosina 2020–2023 on esimerkki arvokiinteistön korjauksesta, joka toteutettiin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kaupungintalon purku sai kunniamaininnan Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailussa vuonna 2022.
Lahti sai kaupunkioikeudet vuonna 1905, ja vaikka se oli tuolloin pieni, alle 3000 asukkaan kaupunki, se osoitti rohkeaa tulevaisuudenuskoa rakentamalla kaupungintalon, joka maksoi yli kaksi kertaa kaupungin vuosibudjetin verran.
Kaupungintalo oli aikansa monitoimitalo, sillä siellä sijaitsivat myös palokunta, poliisi ja poliisivankila. Historian saatossa kaupungintalo on tarjonnut toimitiloja monille muillekin, ja talossa ovat toimineet kaupungin johdon ja hallinnon lisäksi muun muassa kirjasto, maistraatti, raastuvanoikeus, pastorinkanslia ja Yleisradio.
Talvisodassa kaupungintaloon osui palopommi, joka vaurioitti tornia ja ullakkokerrosta. Ullakko tuhoutui uudelleen 1980-luvun alun tulipalossa. Tuhojen jälkeen kaupungintalo kunnostettiin. Viimeisin perusparannus toteutettiin vuosina 2020–2023.
– Kaupungintalo on historiansa ajan muokkautunut eri aikakausien tarpeisiin identiteettinsä säilyttäen, sanoo kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki.
Kiertotaloudessa purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, sillä materiaaleja voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää. Kaupungintalon peruskorjauksen yhteydessä kierrätettiin 99 prosenttia purkujätteestä hyötykättöön.
Pitää rakentaa niin hyvin, ettei rakennuksia haluta purkaa
Kaupungintalo on esimerkki siitä, että rakennus säilyy parhaiten, kun se säilytetään alkuperäisessä käytössä ja korjataan alkuperäistä kunnioittaen, Palomäki toteaa.
– Poliitikot tekivät rohkean päätöksen. Peruskorjaus on ollut iso rahallinen satsaus lahtelaisille, mutta se on esimerkki siitä, mitä kestävän ympäristön vaaliminen tarkoittaa. Eliel Saarisen suunnittelemaan taloon on satsattu yli sata vuotta sitten ja nyt siihen satsattiin uudestaan.
– Olemassa olevan rakennusperintömme vaaliminen on edelleen tärkeää. Lahdessa on poikkeuksellisen runsaasti varsinkin sotien jälkeisen modernin ajan rakennuskantaa. Meidän pitää ymmärtää sen arvo, muuten se ei säily jälkipolville, Palomäki sanoo.
Ajallisesti liian lähellä olevaa rakennusperintöä ei aina osata tai muisteta arvostaa.
– Liian lähellä olevien asioiden suhteen ei kannata tehdä hätäisiä ratkaisuja. Meidän pitää jättää estetiikan arviointi tuleville sukupolville. He saavat päättää, mitä säilytetään.
Esimerkkinä Palomäki käyttää Lanun aukion kupeessa olevaa betoniajan Keskustaloa, jonka suojelusta käydään parhaillaan keskustelua.
– On aina kestävämpää säilyttää ja korjata kuin rakentaa uutta. Myös uuden rakentamisessa pitää tehdä niin laadukasta, että rakennuksista tulee rakastettavia, eikä niitä haluta purkaa.
Purkujätteestä saatiin 99 prosenttia hyötykäyttöön
Lahden kaupungintalon kaltaisen rakennuksen perusparannuksessa on kyse suurista materiaalivirroista, joten myös luonnonvarojen säästömahdollisuudet ovat suuret. Lahden kaupungintalossa pinta-alaa on noin 5 000 neliömetriä. Rakennuksesta purettiin pois lähes kaikki pintarakenteet neljästä kerroksesta, avattiin välipohjia ja purettiin vesikatto.
Jätteestä saatiin hyötykäyttöön 609 tonnia eli 99 prosenttia. Siitä noin 70 prosenttia on betoni- ja tiilijätettä. Betonijätteestä jalostetaan CE-sertifioitua Demorock-uusiokiviainesta, jolla voidaan korvata neitseellisiä luonnon raaka-aineita. Energia- ja puujäte on lajiteltu kierrätyspolttoaineeksi.
Merkittävää on, että osa puretusta aineksesta saatiin palautettua takaisin rakennukseen entisöitynä. Esimerkiksi valtaosa puuovista ja kaikki ikkunat korjattiin ja käytettiin uudelleen.
Sisäpihan vanha kellari purettiin pois uuden tieltä. Noin 95 prosenttia kellarin pois kaivetuista maa-aineksista meni maanrakennusurakoitsijalle hyötykäyttöön. Lisäksi puretusta sisäpihan piipusta saatiin talteen 1200 tiiltä, joita käytetään julkisivujen, erityisesti tornin korjaamisessa.
Purkumateriaalien korkea hyötykäyttöprosentti on Lahdessa normaalia toimintaa ja osa kaikkia kaupungin rakennushankkeita. Lahden kaupunki on mukana Euroopan unionin kestävän purkamisen Green Deal -sopimuksessa.
Eliel Saarisen suunnittelema, myöhäisjugendia edustava Lahden kaupungintalo valmistui vuonna 1912. Se on yksi Saarisen keskeisimmistä Suomeen suunnittelemista rakennuksista ja samalla yksi maamme arkkitehtuurin historian merkkipaaluista. Eliel Saarisen kaupungintalo ja Alvar Aallon Ristinkirkko muodostavat niitä yhdistävän Mariankadun seremonia-akselin – Lahden ruutukaavakeskustan juhlavan ytimen.
Lähteenä on käytetty aiemmin julkaistuja juttuja:
Lahti rakentuu kerroksittain – kaupunki palkittiin kestävästä rakentamisesta
Kaupungintalon purkujäte uuteen elämään (Kaupunkilainen 1/2023)