Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi 2021 vahvisti Lahden mainetta ja moninkertaisti näkyvyyden niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Vuosi kirkasti kaupungin imagoa myös yritysmaailmassa. Miten kehitys on jatkunut sen jälkeen?
Kuntastrategia ja maine kietoutuvat Lahden kohdalla yhteen: ilman ympäristöteemaista strategiaa ei olisi kirkasta ympäristömainetta – eikä ilman mainetyötä strategia olisi juurtunut yhtä syvälle.
– Jos vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin, niin olettaisin että Lahden maine ympäristökaupunkina on tunnetumpi kuin sen verrokkikaupunkien lanseeraamat profiilit.
Näin arvioi Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Majava, joka on seurannut Lahden kehitystä vuosien ajan. Hän tuntee myös kaupungin niin nuoruuden kotikaupunkinaan kuin perheellisenä paluumuuttajana. Ympäristötyön saralla hyvää työtä tehdään muuallakin, mutta Lahti on saanut liitettyä työnsä uskottavaksi osaksi brändiään, Majava arvioi.
– Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii johdonmukaista sitoutumista ja määrätietoista viestintää.
Lahden valinta Euroopan ympäristöpääkaupungiksi oli Euroopan komission kunnianosoitus kaupungin pitkäjänteiselle ympäristötyölle. Maineen rakentaminen on tekojen ja viestinnän pitkäjänteistä yhteistyötä. Lahden päästövähennystavoite kirjattiin kaupunkistrategiaan ensimmäisen kerran jo vuonna 2009, mikä on Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen varhain.
– Usein strategiset painopisteet kestävät vain yhden valtuustokauden, jolloin ne tulevat ja menevät, eivätkä ehdi juurtua, Majava pohtii.
Ympäristöpääkaupunkivuoden kansainvälinen huomio hyödynnettiin laajasti. Toteutuksessa oli mukana 300 yhteistyökumppania ja 30 virallista yrityskumppania, jotka osallistuivat vuoteen omilla teoillaan ja toiminnallaan.
Teemavuoden päättyessä reilut neljä vuotta sitten sen vaikutuksia arvioitiin tuoreeltaan. Ulkopuolisen vaikutusten arvioinnin toteutti suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY Finland Oy. Raportin mukaan vuosi vahvisti Lahden asemaa kansainvälisenä ympäristöasioiden edelläkävijäkaupunkina, tiivisti yhteistyötä alueella, kiritti ympäristötavoitteiden saavuttamista ja vaikutti myönteisesti kaupungin maineeseen. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:ssä arvioidaan, että teemavuoden vaikutus näkyy edelleen vahvasti yritysten keskuudessa.
– Keskustelu sijoittumispäätöksistä lähtee usein alueen imagosta: Millaisen mielikuvan voimme alueelle luoda. Tässä ympäristöpääkaupunkistatus on ollut merkittävä, kuten myös kestävyysteema yleisesti, sanoo yritysympäristön kehittämisen johtaja Isto Vanhamäki LADEC:sta.
Yrityksen sijaintipaikka on aina osa sen brändiä, oli kyseessä mikä tahansa toimiala tai maa. Yrityksen identiteetti sitoutuu alueeseen, jossa se toimii. Jos alueella on vahva ja positiivinen brändi, se tukee myös yrityksen markkinointia ja toimintaa.
– On tärkeää pystyä konkretisoimaan yrityksille, mitä Lahdessa tehdään ympäristön hyväksi ja miten se vaikuttaa myös globaalilla tasolla. Samalla yritysten on tärkeä nähdä, miten ne voivat hyödyntää tätä työtä omassa toiminnassaan, Vanhamäki kuvaa.
Kaupungin tekemän kyselyn mukaan 72 prosenttia lahtelaisista koki ympäristöpääkaupunkiprojektin merkittävänä tai erittäin merkittävänä. Teemavuosi vaikutti mielikuviin, sillä 55 prosenttia vastaajista sekä Lahdessa että muualla Suomessa näki sen vaikuttaneen positiivisesti kaupungin maineeseen. Projektin tavoitteena oli luoda teemavuotta pidemmälle ulottuvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
– Lahtelaiset yritykset voivat ylpeinä kertoa, että ne toimivat kaupungissa, jossa ympäristöajattelu on keskeinen osa päätöksentekoa. Tämä määrittelee myös niiden omaa liiketoimintaa, Vanhamäki toteaa.
Kansainvälisissä yhteyksissä Vanhamäki on huomannut, että Lahden vahva osaaminen kestävyydessä tekee keskustelun aloittamisesta helppoa, sillä se kiinnostaa yrityksiä ympäri maailman.
– Meillä on konkreettista osaamista kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Lisäksi voimme hyödyntää Euroopan ympäristöpääkaupunki -statusta: Tunnustuksen on myöntänyt Euroopan komissio, ja sen saa vain yksi kaupunki vuodessa; Lahti on tässä joukossa ainutlaatuinen – pienin ja pohjoisin voittaja. Tämä saa yritykset kiinnostumaan meistä.
Vanhamäen mukaan sijoittumisneuvottelut yritysten kanssa lisääntyivät merkittävästi vuosina 2022–2023. Sen jälkeen neuvottelujen määrällinen kasvu tasaantui, mutta nykyiset neuvottelukumppanit ovat aiempaa suurempia yrityksiä.
Hyvä maine on erinomainen alku neuvotteluille, mutta lopulliseen sijoittumispäätökseen vaikuttaa moni asia.
– Tärkeintä yrityksille ei ole vain tontti tai toimitila, vaan kokonaisuus, joka tukee liiketoimintaa. Lahti tarjoaa vahvat liiketoimintaekosysteemit, erityisesti kiertotalouden ja sähköisen liikenteen alalla, mikä tarkoittaa, että yritykset löytävät täältä valmiita yhteistyömahdollisuuksia. Myös alihankintaverkostot ovat keskeisiä – kun kumppanit ovat lähellä, säästetään sekä kustannuksissa että päästöissä.
Ympäristöpääkaupunkivuoden aikana valmisteltiin vaikuttavuushankkeita varmistamaan työn jatkuvuutta. Yksi perintöprojekteista on Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri, Lahti GEM (Green Electrification of Mobility).
– LUT-yliopiston laajentuminen Lahteen oli merkittävä askel, sanoo liiketoimintakehittäjä Pekka Komu LADEC:sta.
LUT-yliopistoon nimitettiin vuonna 2022 Pohjoismaiden ensimmäinen sähköisen liikenteen professori yritysten tuella. Lisäksi LUT-yliopistossa perustettiin mekatroniikan professuuri, jota useat klusterin jäsenet rahoittavat.
Myös LAB-ammattikorkeakoulussa aloitettiin sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, ja toisen asteen koulutuskeskus Salpaus tarjoaa koulutusta autoalan tehtäviin.
– Klusterin saavutuksiin kuuluu myös tutkimuskeskus EMRC:n (Electronic Mobility Research Center) perustaminen. Se muodostettiin LUT-yliopiston ja sähköajoneuvojen pikalatauslaitteita valmistavan Kempowerin yhteistyönä.
– Lisäksi Nordic RenGas sai 45 miljoonan euron tuen Euroopan vetyrahastolta puhtaaseen e-metaanin tuotantoon Lahdessa. Ja Kempowerin saama tuotekehitystuki raskaan liikenteen latausekosysteemin kehittämiseen on alueemme historian suurin TKI-investointi. Business Finland rahoittaa veturiprojektillaan suoraan Kempoweria 10 miljoonalla eurolla ja ekosysteemin muita yrityksiä 20 miljoonalla. Loput, noin 30 miljoonaa euroa, koostuvat yritysten omarahoitusosuuksista.
Lahden vetovoima ja elinvoima ovat kaiken kaikkiaan kehittyneet myönteiseen suuntaan. Alkuvuodesta 2025 julkaistujen tietojen mukaan kaupunki nousi kuntien elinvoima- ja vetovoimavertailussa sijalta 59 sijalle 43, ja Lahden seutu kipusi kahdeksannelta sijalta viidenneksi Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntarankingissa. Lahden alue on erityisesti hyötynyt vihreän siirtymän investoinneista, joiden merkitys alueiden elinvoimalle kasvaa jatkuvasti.
Kuinka pitkään Lahti voi säilyttää asemansa ympäristökaupunkina? Kehittämispäällikkö Jarkko Majava tunnistaa tässä kysymyksen, jota Lahdessa kannattaa miettiä huolellisesti.
– Kun jotain on tehty kauan, syntyy helposti sellainen oletus, että pitäisi vaihtaa johonkin uuteen. Ulkopuolelta katsottuna Lahti ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut pistettä, jossa ympäristöteemalla ei olisi enää erottautumispotentiaalia, hän arvioi.
Ympäristöpääkaupungin perinnön jatkuvuus riippuu strategisista valinnoista. Majavan mukaan on tärkeää, että strateginen selkänoja säilyy, vaikka ympäristötyö siirtyisi ”business as usual” -osastolle.
Majava painottaa, että strategian merkitys korostuu erityisesti, jos valtuustokauden vaihtuessa kaupunki päättäisi siirtyä uuteen painopisteeseen.
– Jos Lahden strategisesta ympäristökärjestä luovuttaisiin kokonaan, se voisi antaa negatiivisen signaalin. Lahden saavutukset ovat merkittäviä, mutta tavoitteisiin on vielä matkaa, hän muistuttaa.
Lahden pitkäaikainen ympäristötyö pohjautuu strategisiin valintoihin, jotka ovat tehneet kaupungista esimerkin niin suomalaisille kuin eurooppalaisille kaupungeille. Se, kuinka pitkälle tämä perintö kantaa tulevaisuudessa, riippuu siitä, miten Lahti onnistuu pitämään ympäristöteeman ajankohtaisena ja strategisesti vahvana osana kaupunkikehitystä.
