PUHTAAN YMPÄRISTÖN TEKIJÄ - Lahti
Kaikki artikkelit

PUHTAAN YMPÄRISTÖN TEKIJÄ

Riikka-Liisa Aalto on aina kerännyt roskia ympäristöstä, mutta oman lapsen myötä siitä tuli lähes päivittäistä. Puhdas Päijät-Häme -verkosto syntyi halusta pitää yhteyttä myös muihin ympäristöstä huolta kantaviin ihmisiin.

Toisten heittämien tupakantumppien, pikakahvimukien ja muiden roskien kerääminen maastosta voi tuntua turhauttavalta, mutta Riikka-Liisa Aalto ei suhtaudu niin. Hänelle puhdas ympäristö on tavoite, johon jokaisen pitäisi pyrkiä myös omalla esimerkillään.

– Tämä maapallo on meidän yhteinen kotimme. Kun luontoon päätyy jätteitä, päätyvät ne lopulta myös meihin itseemme. Minulla roskien kerääminen on vain vahvistanut luontoyhteyttä.

Roska-Riikkiksenä tunnettu Aalto keräsi roskia ensin ulkoillessaan itsekseen ja lapsen kanssa. Sitten hän sai vihiä, että moni muukin tekee samaa ja ehkä haluaisi tehdä roskaretkiä välillä yhdessä. Syntyi idea yhteisöstä, joka ei ole organisoitu yhdistys vaan vapaamuotoinen tapa jakaa samoja kiinnostuksenaiheita.

– Vuoden 2019 kesällä aloin puuhata yhteisöä muutaman kaverin kanssa. Ensimmäinen tapahtuma johon osallistuimme oli syksyn Ympäristökylä, josta lähdimme suoraan ensimmäiselle roskatalkookierrokselle Lahden keskustaan. Ympäristökylässä olimme yhdessä yliopiston professorin kanssa, jolle olemme keränneet muovinäytteitä ekotoksikologian tutkimuksiin.

Tutkimusta ja tietoa tarvitaan

Tieto ja yhteisöllisyys ovat kulkeneet toiminnassa käsi kädessä. Puhdas Päijät-Häme on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on jaettu tietoa mm. jätteiden aiheuttamista vaaroista ihmiselle ja luonnolle. Myös roskien keruun merkityksestä halutaan kertoa. Roskaantumisesta aiheutuvat taloudelliset haitat ovat jo huolestuttavan suuri kuluerä julkiselle sektorille.

– Joidenkin tutkimusten mukaan siisti ympäristö myös pysyy siistimpänä kuin sellainen, joka jo on roskainen. Ympäristöön hylättyjen jätteiden haittavaikutukset ovat varsin moninaisia. Jätteistä liukenevat kemialliset yhdisteet voivat olla hyvin vaarallisia. Esimerkiksi maailman yleisin roska, tupakantumppi on todella haitallinen.

Tupakan filtteri on selluloosa-asetaattia, joka hajoaa mikromuoveiksi. Tumpit sisältävät myös tupakan myrkkyjä kuten kadmiumia ja arseenia. Käytännössä ikuiset mikromuovit päätyvät myrkkyineen esimerkiksi kaloihin ja sitä kautta myös ihmisen ravinnoksi. Juuri tällaista tietoa pitäisi Aallon mielestä jakaa yleisemminkin, ei vain tutkijoiden tai asianharrastajien verkostoissa.

– Toivoisin kovasti valtakunnallista roskavalistuskampanjaa, joka saavuttaisi ihmiset mahdollisimman monen median kautta.
Riikka-Liisa Aalto kiinnostui itse ympäristöön liittyvästä tiedosta niin paljon, että alkoi ensin ottaa selvää siitä itsekseen lukemalla. Seuraava etappi oli hakeutua opiskelemaan ympäristönhoitajaksi.

– On ihan tämän yhteisön ansiota, että innostuin kouluttautumaan ja vaihtamaan alaa.

Lapset mukaan roskia keräämään

Aallon mielestä lapset kannattaa ottaa ajoissa mukaan roskien keruuseen ja opettaa heidät tekemään se turvallisesti. Yksi liikkeen toimintatavoista on opetella asioita yhdessä ja hankkia mahdollisuuksien mukaan suojavarusteita. Kertakäyttökäsineet, roskapihdit ja kunnon roskapussit tai -ämpärit ovat tarpeen aikuisellekin. Lahjaksi onkin tullut mm. viiltosuojahanskoja sekä ämpäreitä ja kestokasseja, joita voi käyttää useita kertoja. Verkoston jäsenet myös säästävät leipäpusseja ja muita muovipusseja keräämistä varten.

– Lapset itse asiassa huomaavat roskat paljon paremmin kuin aikuiset, joille on jo ehtinyt kehittyä roskasokeus. Ensin opetamme, mitkä ovat vaarallisia roskia kuten lasinsirut ja vaarallinen metalli ja ettei niihin saa koskea itsekseen. Sen jälkeen meidän aikuisten tehtävä on näyttää, miten ja millä välineillä voi kerätä. Hyvä hygienia on tärkeää.

Roskaretket vahvistavat yhteisöllisyyttä

Yhteisten roskaretkien voima on jo havaittu toiminnassa. Alle vuodessa Puhdas Päijät-Häme on pitänyt seitsemän etukäteen ilmoitettua tapahtumaa ja kerännyt yli 3000 litraa roskaa pois luonnosta. Yhteistyötä on tehty myös muiden ympäristöä siivoavien tahojen kuten asukasyhdistysten, urheiluseurojen ja kaupungin kanssa.

– Kaupungit ja kunnat tykkäävät, kun siivoamme julkisia alueita. Esimerkiksi yksi verkostomme jäsen siivoaa tarkasti tiettyjä puistoja ja on saanut puistotyöntekijöiltä kiitosta siitä, että he pääsevät tekemään varsinaista työtään.

Kun Lahden kaupunki joutui koronapandemian vuoksi keväällä 2020 pistämään tauolle pitkän siivoustalkoiden perinteen, kaupunkilaisille suositeltiin keräämistä yksin tai perheenjäsenten kanssa. Yhteisön jäsenet jatkoivat työtä.

– Moni meidän jäsenistämme kerää roskia muutenkin yksin eikä edes halua mitään huomiota. Kesän menemme pienillä roskaretkillä lähiluonnossa ja luonnonsuojelualueilla. Syksyksi on taas suunniteltu ainakin pyöräploggausta ja kävellen ploggausta kasvisruokateemalla.
Ongelmaan on tartuttu globaalisti

Roskaantuminen on yhteinen globaali ongelma ja yleisimmät roskat ovat lähes poikkeuksetta samat joka maassa. Luontoon on heitetty biljoonia tupakantumppeja ja tonneittain juomapulloja ja -tölkkejä ja kertakäyttömuovia.

Vapaaehtoiset roskankerääjät ovat heränneet ongelmaan jo vuosia sitten myös monessa sellaisessa maassa, jossa jätehuoltoa ei ole järjestetty. Kansainvälistä yhteistyötäkin tehdään.

– Yhteisillä haasteilla autamme toisiamme ja teemme myös ongelmaa näkyväksi kukin omassa maassamme. Jaamme vinkkejä toisillemme välineisiin ja jopa kulkuneuvoihin liittyen.

Kansainvälisesti roskaretket ovat jo jonkinlainen ilmiö, niitä on yhdistetty jopa turistikierroksiin. Samoin kahden minuutin rantaroskasiivous on suosittua. Tapoja roskan keräämiseen on monia: joku käy juoksulenkillä keräämässä roskia eli ploggaamaassa, toinen liikkuu potkulaudalla, kolmas matkaa sup-laudalla. Aalto yhdistää puuhaan joogan tapaiset liikkeet kolutessaan metsiä ja rantojen kivikkoja. Hän toivoo, että mahdollisimman moni pohtisi retkeillessään myös suhdettaan luontoon.

– Makro,- ja mikromuovin nyppiminen rannalta käy meditaatiosta siinä missä marjojen poiminen metsästä. Kun luonnosta hyötyy, toivoisin että muistettaisiin olla itse myös hyödyksi luonnolle. Näin muodostuu vahva vastavuoroinen luontoyhteys.

Puhdas ympäristö kiinnostaa laajasti

Puhdas Päijät-Häme ei ole pelkästään roskankeruuverkosto, vaan sen ympärillä pohditaan ympäristövalintoja ja puhdasta elämäntapaa muutenkin.

– Meistä on tullut tiivis yhteisö, jossa keskustellaan muun muassa kemikaaleista ja ruoasta. Moni meistä haluaa edistää luomuruokaa ja kasvisten ja lähikalan syömistä. Pyrimme myös osallistumaan tapahtumiin, joissa edistetään puhdasta elämäntapaa. Mukaan pääsee, kun on kiinnostunut toiminnasta, melkein joka viikko joku ilmoittautuu yhteiseen WhattsApp-rinkiin.

Ryhmästä on noussut myös luovia ideoita. Tammikuussa kerääjät ottivat talteen uudenvuoden ilotulitusrakettien puisia keppejä, jotka pääsivät rakennusmateriaaliksi Harry Potter -aiheiseen telttaan. Muutenkin ryhmäläiset yrittävät kulkea silmät auki, jotta käyttökelpoinen materiaali ei menisi samaan läjään poltettavan roskan kanssa.

– Ainakin tauluja, kylttejä ja ympäristötaidetta on jo syntynyt ihmisten luontoon hylkäämästä materiaalista.