LUONNON VASTUSTUSKYKY: BIODIVERSITEETTI

Harjuja, suppia, hiidenkirnuja ja havumetsiä. Lahden seudun luontomaisemat ovat jääkauden muovaamia. Monimuotoisen luonnon ja lajiston suojelemisen eteen tehdään jatkuvasti töitä.

^{Pulkkilanharju}

Lahti on ainoa suomalainen kaupunki, joka sijaitsee merkittävän pohjavesialueen päällä.
Alueella on 55 järveä ja jokea sekä lähes 1200 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Salpausselkä kulkee läpi kaupungin muodostaen upeita maisemia metsistä harjanteisiin. Ainutlaatuisen luonnon ja lajiston suojelu tuleville sukupolville on mittaamattoman tärkeää. Pohjoinen ilmasto ja vaihtelevat vuodenajat tuovat mukanaan kuitenkin myös ainutlaatuisia haasteita.

Luonto tuottaa meille elintärkeitä ekosysteemipalveluita, joiden elinehto on monimuotoisuus eli biodiversiteetti. Monimuotoisuus on kuin luonnon oma vastustuskyky: kun eläinlajit ja kasvillisuus voivat hyvin, luonto sopeutuu myös olosuhteiden muutoksiin hyvin. Ekosysteemipalveluihin kuuluvat esimerkiksi ruoka, pölytys ja ravinteiden kierto. Metsät ja järvet tarjoavat ruokaa marjoista juureksiin ja riistasta kalaan. Jos esimerkiksi metsästä katoaisivat pölyttäjät, katoaisivat sieltä myös monet marjat, minkä seurauksena saattaisi kadota myös eläin- ja hyönteislajeja. Silloin koko ekosysteemi köyhtyisi.

Lahden alueella erityisesti vesistöt ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Virtavesiä kunnostamalla ja palauttamalla niitä luonnontilaan voidaan turvata kalojen ja muiden vesieliöiden vaellusmahdollisuus ja elvyttää uhanalaisia lajeja. Seestaanjoella on viime vuosina kunnostettu perattuja koskipaikkoja ja poistettu pieniä nousuesteitä. Jokeen on kotiutettu taimenkanta, joka voi nyt käyttää koko jokea elinympäristönään. Vesijärven laskujokea pitkin puolestaan kulkee uhanalaisten ankeriaiden vaellusreitti, jonka varrella on vesivoimala. Vääksynjokeen rakennettiin vuonna 2014 ankeriasarkku, jotta ankeriaat voidaan pyydystää ja siirtää turvallisesti mereen, jotteivat ne joutuisi vesivoimalan turbiineihin. Yhteensä jo yli 1800 ankeriasta on pelastettu.

Sade- ja sulamisvedet eli hulevedet aiheuttavat myös ongelmia. Hulevettä syntyy erityisesti lumen sulaessa ja rankkasateitten aikaan. Vedet kuljettavat mukanaan haitallisia aineita ja hulevesivalunta on merkittävä pintavesien pilaantumisen syy. Ongelman ratkaisemiseksi Lahti laati kunnianhimoisen hulevesiohjelman vuonna 2011 ja otti käyttöön luonnonmukaisia ratkaisuja, kuten kaupunkikosteikkoja, imeytysaltaita ja viherkattoja, joilla hulevesivalumia on voitu hallita.

Erityisesti puut, kasvit ja maaperä vaikuttavat ilmanlaatuun: kasvillisuus toimii hiilinieluina sitoen ilmasta epäpuhtauksia. Suurin osa Lahden alueen ilmansaasteista tulee liikenteestä ja energiantuotannosta. Koska kaupungin keskusta sijaitsee laaksossa, matalapaineen aikana epäpuhtaudet jäävät lähelle maanpintaa. Energiantuotanto on ollut alueella suurin syy ilmanlaatuongelmiin, erityisesti talvisin, jolloin energiaa tarvitaan paljon. Siksi hiilen käytöstä on luovuttu, minkä ansiosta jo vuonna 2019 ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 prosenttia ajasta.

Luonto tarjoaa myös paikan rauhoittua kaupungin ja elämän vilskeestä. Lahdessa on yli 30 000 hehtaaria hiljaista aluetta. Suurin osa hiljaisista alueista sijaitsee kauempana kaupungin keskustasta, mutta pienempiin hiljaisiin paikkoihin pääsee myös keskustan läheisyydessä.

^{Pirunpesä Tiirismaalla. Alue on rauhoitettu 1950-luvulla. Luonnonsuojelualueelle ja kalliohalkeamalle pääsee esimerkiksi Tiirismaan kierros- retkeilyreittiä pitkin.}