HETKIÄ, JOLLOIN TEHTIIN YMPÄRISTÖHISTORIAA

Mistä kaikki alkoi ja miten nykyhetkeen saavuttiin?

^{70-luvulla Vesijärvi oli yksi Suomen saastuneimmista järvistä.}

Lahden tie ympäristökaupungiksi alkoi 1970-luvulla Vesijärven suojelutyöstä. Järven eteläisimmältä selältä Enonselältä poistettiin yli miljoona kiloa särkikalaa ja järveen istutettiin yli miljoona kuhanpoikasta 1990-luvun vaihteessa. Näiden toimenpiteiden seurauksena sinileväkukinnat vähenivät merkittävästi. Kyseessä oli aikansa suurin ravintoverkkokunnostus koko maailmassa.

Vuonna 1996 Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos perustettiin Lahteen. Opetukselle ja tutkimukselle loi pohjaa erityisesti aiemmin toteutettu Vesijärvi I -projekti ja siitä syntynyt tutkimustieto. Ympäristöekologian laitos on tuottanut laajasti tietoa esimerkiksi levistä, viherkatoista, maaperän puhdistuksesta ja kiertotaloudesta.

Innovaatioita vuosituhannen alusta nykypäivään

Vuonna 2003 perustettu Viljaklusteri on Päijät-Hämeen alueen viljelijöiden ja teollisuusyritysten yhteistyöverkosto, joka kehittää kiertotaloutta ja alan liiketoimintaa. Klusterin tekemän kehitystyön ansiosta viljatuotteiden valmistusprosesseissa syntyviä sivuvirtoja hyödynnetään paremmin ja kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt.

Sinfonia Lahti lähti vuonna 2015 mukaan ilmastotalkoisiin tavoitteenaan vähentää omasta toiminnastaan ja katsojien liikkumisesta syntyviä päästöjä. LUT-yliopiston kanssa toteutettu kehityshanke voitti vuoden 2018 kansainvälisen Classical:NEXT -innovaatiopalkinnon.

^{Lahti luopui kivihiilen käytöstä huhtikuussa 2019.}

Inspiraationa muille kaupungeille

Lahti luopui kivihiilen käytöstä keväällä 2019, kun uusi biolämpölaitos korvasi kivihiiltä käyttävän laitoksen. Kaupunki lämpiää nyt kierrätyspolttoaineella ja paikallisella, kestävän kehityksen mukaisella, sertifioidulla puulla. Mittava energiakäännös vähensi Lahti Energian hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnilla vuodessa, mikä vastaa noin 60 000 suomalaisen vuotuisia päästöjä.

Mitä Lahti edellä – sitä muu maailma perässä. Ympäristöpääkaupunkivuoden aikana nostetaan esiin parhaita eurooppalaisia ympäristöratkaisuja sekä kannustetaan asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tekemään yhdessä rohkeita ympäristötekoja. Suomen ensimmäisenä suurena hiilineutraalina kaupunkina Lahti näyttää suuntaa niin Suomen muille kaupungeille kuin kansainvälisestikin.

Merkittävimmät ympäristöteot historiasta tähän hetkeen

1987–1994: Vesijärvi I -projekti: hoitokalastusta ja biomanipulaatiota.

1994: Vesijärven tila alkaa kohentua.

1996: Ensimmäinen Lahden ympäristöohjelma.

1996: Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos perustetaan Lahteen.

1997: Ensimmäinen vuosittainen Lahden ympäristöviikko järjestetään.

1998: Uusi jätehuoltojärjestelmä.

2003: Viljaklusteri perustetaan. Viljaklusteri on Päijät-Hämeen alueen viljelijöiden ja teollisuusyritysten yhteistyöverkosto, joka kehittää kiertotaloutta ja alan liiketoimintaa.

2007: Vesijärvisäätiö perustetaan.

2009: Kaupunkistrategiaan sisällytetään kunnianhimoinen päästövähennystavoite, eli -80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä.

2013: Lahti on maailman ensimmäinen kaupunki, joka hyödyntää kokonaisuudessaan WWF:n Green Office -järjestelmää.

2014: Viheralueiden ja metsien hoidon periaatteita uudistetaan ekosysteemipalveluiden näkökulmasta.

2014: Joukkoliikenneuudistus. Kaupunki panostaa kestävämpiin liikennemuotoihin.

2017: Lahdessa julkaistaan Suomen ensimmäinen maakunnallinen kiertotalouden tiekartta.

2018: Lahdessa on 1000 hehtaaria luonnonsuojelualueita.

2018: Yhdyskuntajätteestä 97 % on hyötykäytössä.

2019: Kivihiilen käyttö lopetetaan ja kaupunki siirtyy puhtaampiin energiamuotoihin.

2019: Ilmastonmuutokseen varautumisen ohjelma ja luonnonsuojeluohjelma.

2019: Maailman ensimmäinen henkilökohtainen päästökauppa valjastetaan käyttöön.

2020: Yhdistetty kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP) ja yleiskaavaprosessi.

2021: Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki.

2025: Lahti on hiilineutraali kaupunki.

2050: Lahti on jätteetön kiertotalouskaupunki.